Pro-vinkit onnistuneeseen kenkäshoppailuun:
- Mieti kenkien käyttötarkoitusta – käytetäänkö niitä kesällä Helsingin keskustassa vai vaellatko niillä talvella Lapissa?
- Materiaali ja malli – mallin ja materiaalin on sovittava käyttötarkoitukseen. Halvoista materiaaleista tehdyt kengät on vaikeampi korjauttaa ja ne kestävät käyttöä huonosti.
- Muista kotimaisuus – tuetaan suomalaista työvoimaa, tiedetään että työturvallisuus ja -olot ovat kunnossa
Vinkit antoi sopimusalavastaava Iris Schiewek.
Pro Uutiset / Nina Tuomainen
Suomalaisella kenkäteollisuudella menee nykyään vakaasti. Edellisen laman aikana moni kenkätehdas meni nurin, kun itänaapuri kaatui.
– Suomeen jäivät erikoistuneet ja osaamistasoltaan kovat yritykset. Yritykset eivät juuri kilpaile keskenään, koska kaikki ovat erikoistuneet omaan alaansa. Esimerkiksi Sievi valmistaa turvakenkiä ja Janita tekee naisellisia korkeakorkoisia kenkiä ja saappaita, kertoo teollisuussektorin sopimusalavastaava Iris Schiewek.
Suomalaisten kenkätehtaiden tuotannosta suuri osa menee vientiin erityisesti Venäjälle ja muihin Pohjoismaihin. Ennen kenkäteollisuus oli paljolti keskittynyt Suomen historiallisesti ensimmäiseen ja suurimpaan teollisuuskaupunkiin Tampereelle. Kenkätehtaan sijainti ei nykyään ole menestyksen ratkaiseva tekijä.
Maailmalla mainetta ovat niittäneet myös suomalaiset kenkäsuunnittelijat kuten Minna Parikka ja Tarsala Creation. Merkkikengät suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Euroopassa kuten Italiassa, Saksassa ja Espanjassa.
– Minusta on hyvä, että suomalaiset suunnittelijat tuovat nimeä kotimaiselle suunnittelulle. Niin kauan kun tuotanto pysyy Euroopassa, ovat työntekijöiden työolosuhteet kunnossa. Jos asiakas haluaa pelata varman päälle, niin Suomessa työolot ja -turvallisuusasiat ovat ainakin kunnossa, kertoo sopimusalavastaava Iris Schiewek.
Suuri osa kengistä tulee Suomen markkinoille Aasiasta, jossa työntekijöiden työolosuhteet voivat olla huonossa kunnossa tehtaiden tarkkailusta huolimatta. Kolmisen vuotta sitten kymmeniä tuhansia Kiinasta Suomen syksyn ja talven markkinoille tuotuja kenkiä jouduttiin vetämään pois myynnistä, koska kengät homehtuivat laivakuljetuksen aikana. EU kielsi vuonna 2009 kosteudenestoaineena käytetyn dimetyylifumaraatin, koska se aiheutti iho-oireita.
– Ei ole leikin asia, mitä aineita kenkä sisältää. Totuus on, että halvalla ei saa hyvää. Varsinkin Suomessa kannattaa jo ilmaston takia panostaa laadukkaisiin kenkiin, toteaa sopimusalavastaava Schiewek.
"Lähes kaikki suomalaiset lapset ovat käyttäneet kuomia"
Perinteiset kuoma-lasten toppasaappaat ovat lämmittäneet suomalaisten pilttien ja vähän vanhempienkin jalkoja miltei 25 vuotta. Etelä-Savossa Kuomiokosken kylässä toimiva Kuomikoski Oy on yksi Suomen vanhimpia kenkätehtaita.
– Lähes kaikki suomalaiset lapset ovat käyttäneet putkivartisia kuoma-saappaita, nauraa toimihenkilöiden luottamusmies Riitta Pilssari, kun Pro Uutiset tiedusteli kenkätehtaan hittituotetta.
Kengät ovat lämpimiä, kevyitä, pitäviä ja kestävät hyvin käytössä. Lastenkenkien ohella yritys valmistaa esimerkiksi sporttisia talvikenkiä ja muodikkaiksi nousseita huopasaappaita.
Kenkätehtaalla menee hyvin ja tuotanto on kasvanut koko vuoden.
– Kysyntää olisi enemmänkin, mitä on pystytty tekemään. Tuotanto on pyörinyt koko vuoden maksimiteholla, kertoo luottamusmies.
Alkuvuonna 2014 valmistuu uusi tehdas Mäntyharjulle ja osa tuotannosta siirtyy sinne. Uudet avarat tilat helpottavat työntekoa ja osa Kuomiokosken tehtaan työntekijöistä siirtyy sinne. Mahdollisesti yritys palkkaa muutaman uuden työntekijän.
Hieman yli puolet tehtaan tuotannosta menee vientiin. Suurin markkina-alue on Venäjä, mutta kysyntää on myös muissa Pohjoismaissa, Kanadassa ja Baltiassa.
Myös ensi vuodesta odotetaan vilkasta ja uusia kenkämalleja suunnitellaan.
Luottamusmies uskoo, että osa yrityksen menestyksestä perustuu laadukkaiden tuotteiden ohella hyvään työilmapiiriin.
– Kuomiokoski on sellainen mukavan pieni 160 työntekijän lämminhenkinen perheyhtiö. Täällä ihmiset viihtyvät ja osa on tehnyt täällä koko työuransa. Pisimmät työurat ovat kestäneet yli 40 vuotta, kertoo luottamusmies.
Armeija marssii Sievin saappaissa
Sievin Jalkine voitti alkuvuodesta 2013 Suomen Puolustusvoimien jalkinetarjouskilpailun. Vuosina 2013–2016 yritys toimittaa 36 000 jalkineparia armeijalle.
– Meillä on erikoistuttu tietyntyyppisiin jalkineisiin eikä turhaan ole lähdetty levittämään palettia. Olemme keskitytty ydinosaamiseen, joka tuo menestystä. Suomessa montaa muuta turvakenkien valmistajaa, kertoo toimihenkilöiden luottamusmies Anne Kantola.
Suomessa turva-, vapaa-ajan- ja ammattijalkineita valmistava Sievin Jalkine Oy työllistää yhteensä noin 520 henkeä. Yrityksessä työskentelee 30 toimihenkilöä Suomessa.
Noin puolet tuotannosta menee vientiin.
– Suomen ulkopuolelle tuotteita menee eniten Ruotsiin, myös Norjaan ja Saksaan on myyntiä, kertoo luottamusmies Kantola.
Luottamusmies näkee nykyisen markkinatilanteen jatkuvan vakaana, puhetta lomautuksista tai yt-neuvotteluista kahvipöydässä ei ole ollut.
Kuluttaja tekee lopullisen valinnan – ostaako halpamallin vai valitseeko laadukkaamman suomalaisen kenkäparin.
– Toisille laadukkuudella ja suomalaisuudella on merkitystä ja toisille ei. Osa ajattelee ostohetkellä vain kengän halpaa hintaa, mutta voi joutua ostamaan puolen vuoden päästä uudet kengät. Yhdet hieman kalliimmat ja laadukkaammat kengät taas voivat kestää parikin vuotta hyvinä, kertoo luottamusmies.
Vahvana Venäjän markkinoilla
Seinäjokelaisen Janitan kengillä ja saapikkailla kävellään kotimaan ja itänaapurin lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa.
Suomen suurin naistenkenkätehdas on vuosikymmenten ajan valmistanut 80-90 prosenttia tuotannostaan vientiin. Peräti 80 prosenttia yrityksen viennistä menee Venäjälle.
Janita sai Presidentin vientipalkinnon vuonna 1997 ansioituneesta ja kehittyvästä viennistä.
– Meillä oli Suomessa tuolloin kenkäalalla paljon firmoja, jotka eivät menestyneet. Luotiin tuolloin onneksi hyvät suhteet itänaapuriin ja kauppa kehittyi. Tunnustus tuntui hyvältä, koska kenkäala on Suomessa pieni ja naisvaltainen ala. Valtio saisi tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä enemmänkin, kertoo toimihenkilöiden luottamusmies Merja Mäkiniemi.
Tämän vuoden syksynä luottamusmiehelle tuli yrityksessä täyteen 30 vuotta. Vientisihteerin töitä tekevä Merja Mäkiniemi kertoo viihtyvänsä työpaikassaan oikein hyvin.
– Meillä on pitkiä työsuhteita tehtaan ja toimiston puolella. Eräällä toimihenkilöllä taitaisi olla 42 palvelusvuotta Janitalla. Tämä on perheyritys, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä niin omien työntekijöiden kun myös alihankkijoiden kanssa, kertoo luottamusmies.
Tehtaalta valmistuu noin 2000 kenkäparia päivässä ja kenkätehdas työllistää noin 200 henkeä ja monia alihankkijoita. Kenkämallit erottuvat muista suomalaisten kenkävalmistajien joukosta naisellisilla malleillaan. Janitalla on ollut koko syksyn ja alkutalven täysi työllisyys, joka jatkuu edelleen. Perjantaina alkaa joululoma, joka jatkuu loppiaiseen ja tuo odotetun tauon kiireen keskelle.
Vuonna 2014 yhteistyö alihankkijoiden kanssa jatkuu ja ensimmäiset isot messut ovat helmikuussa Moskovassa. Siellä esitellään ensi syksyn ja talven uutuudet. Kenkäteollisuudessa suunnittelijoiden ja valmistajien pitää olla aina yhden askeleen edellä.
– Mallisto uudistuu meille nopeasti ja seuraamme tiiviisti mikä on Keski-Euroopassa ja maailmalla muotia. Tänä syksynä suomalaiset naiset ovat halunneet kenkiä aidolla turkisvuorella, joka on aikaisemmin ollut suosittua Venäjällä, kertoo luottamusmies.
Janitassa uskotaan kotimaisuuteen ja kaikki tuotteet suunnitellaan neljän suunnittelijan voimin Suomessa. Materiaalit ovat mahdollisimman kotimaisia ja parhaimmillaan kotimaisuusaste on jopa sata prosenttia.
– Minusta on hienoa, että viime vuosina suomalaisten kenkien arvostus on noussut. Ovat italialaiset kengät toki hienoja, mutta Suomessa tehdyt kengät ja lesti on tehty juuri suomalaiseen jalkaan. Pitää olla ylpeä suomalaisista kenkätehtaista, kertoo luottamusmies.