Hyppää pääsisältöön

Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä herättää huolta

Kuvituskuva sairausloma-aiheeseen
Jos ensimmäinen sairauslomapäivä muuttuu palkattomaksi, riskinä on, että töihin tullaan sairaina ja sairaudet pitkittyvät. Muutos on monella tavoin järjetön ja rapauttaa myös työmarkkinarauhaa.

Palkaton ensimmäinen sairauslomapäivä herättää huolta

Julkaistu 28.11.2023 klo 08:00
ProStoori
Kuvaaja Adobe Stock
Jos ensimmäinen sairauslomapäivä muuttuu palkattomaksi, riskinä on, että töihin tullaan sairaina ja sairaudet pitkittyvät. Muutos on monella tavoin järjetön ja rapauttaa myös työmarkkinarauhaa.

Suomen hallitus suunnittelee, että ensimmäinen sairauslomapäivä muuttuisi palkattomaksi omavastuupäiväksi. Jos saa esimerkiksi flunssan, ensimmäiseltä sairauslomapäivältä ei makseta palkkaa. Valtaosassa työehtosopimuksia on sovittu toisin, eikä muutos verottaisi välttämättä kovin monen kukkaroa. Riskinä kuitenkin on, että seuraavissa tes-neuvotteluissa työnantajan edustaja ottaa ensimmäisen sairauslomapäivän neuvottelujen kohteeksi.

Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta on paljon huonoja puolia. Se on kohtuuton tulonmenetys työntekijälle: jos rahasta on oikeasti tiukkaa, on selvä, että töihin raahautuu vaikka viimeisillä voimilla.

– Silloin riskinä on sairauksien pitkittyminen. Flunssien jälkitaudit, esimerkiksi  keuhkokuume, voivat pidentää sairauslomaa viikoilla. Lisäksi sairaana töissä ollessa voi tartuttaa muita, työkavereita ja asiakkaita. Eihän tämä ole työnantajankaan etu, sanoo Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen.

Kyse on myös työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista.

– Jos sairauksista ei anneta parantua kunnolla, se vaikuttaa vähitellen myös jaksamiseen. Väestö ikääntyy ja ihmisten toivotaan pysyvän työelämässä mahdollisimman pitkään. Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus ei edistä jaksamista millään lailla.

Yhtenä perusteena ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudelle on esitetty turhien poissaolojen vähentämistä. Joillain työpaikoilla on toistuvia sairauspoissaoloja esimerkiksi perjantaisin tai maanantaisin.

– Jos jollakulla on hälyttävän paljon poissaoloja, siihen puuttumiseen on omat järjestelmänsä. Silloin ihminen tarvitsee todennäköisesti toisenlaista apua ja puuttumista, Luukkanen sanoo.

Monilla työpaikoilla saa omalla ilmoituksella olla sairauden vuoksi töistä pois kolme päivää. On havaittu, että kokonaisuudessaan se vähentää sairauslomien määrää ja kestoa.

– Me suomalaiset olemme hyvin tunnollisia. Työnantajan kannattaisi luottaa meihin jatkossakin.

Etätöissä oman työkyvyn arviointi jää usein työntekijälle itselleen, jolloin voi olla houkuttelevaa tehdä töitä sairaanakin. Jatkossa tällainen todennäköisesti lisääntyy ja aiheuttaa muun muassa sairauksista toipumisen pitkittymistä.

Kroonisesti sairaat huolissaan

Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus mietityttää myös erilaisia kroonisia sairauksista kärsiviä. Menettääkö koko päivän palkan, jos joutuu lähtemään töistä kesken päivän esimerkiksi migreenin, selkäkivun tai vaikka endometrioosin vuoksi? Tai kun yksittäisiä sairauslomapäiviä kertyy useita samasta sairaudesta pitemmällä aikavälillä.

– Palkan menettäminen tällaisissa tapauksissa olisi todella kohtuutonta. Kroonisesti sairaille voi tulla useampia poissaoloja, jotka eivät mahdu saman sairauden uusiutumisen aikarajoihin, joita työehtosopimuksissa on. Tällöin työntekijä on vieläkin huonommassa asemassa, eikä näissäkään tapauksissa ole kyse asiattomista poissaoloista, joihin uudistuksen kannattajat ovat viitanneet. Tehdystä työstä pitää aina maksaa palkka, sanoo Ammattiliitto Pron edunvalvontajohtaja Anssi Vuorio.

Sairaan lapsen hoitaminen on kirjattu lakiin ja työehtosopimuksiin, joten ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus ei koske näitä tilanteita.

Merkittävä edunvalvonnallinen muutos

Suomessa on totuttu kehittämään työelämälainsäädäntöä kolmikantaisesti työnantaja- ja työntekijäliittojen sekä valtiovallan yhteistyönä toinen toisia kuunnellen. Vuorio on toimivan yhteistyön rapautumisesta huolissaan.

Tilanne on ennenkuulumaton.

– Hallitusohjelmassa on muitakin työelämää heikentäviä kirjauksia, joita ollaan ajamassa läpi osapuolia aidosti kuuntelematta ja valmistelematta asioita kunnolla. Se ei ole hyväksyttävää. Etenkin jos heikennyksiä edistetään lakimuutoksin, työehtosopimuksen ohi, tilanne on todella hälyttävä.

Vuorion arvion mukaan ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus koskee arviolta viidennestä palkansaajista. Niitä, jotka työskentelevät sopimuksettomilla aloilla sekä esimerkiksi ylempiä toimihenkilöitä, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä.

– Kaikki työntekijäliitot vastustavat kirjausta yhteisessä rintamassa ja tulemme varmasti näkemään työtaisteluita jatkossakin. Työnantajapuoli voi myös nostaa ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuden tes-neuvottelupöytään ja se vie huomiota muista työelämää aidosti kehittävistä asioista.

ProStoori kertoo työelämän uusimmat vinkit ja ilmiöt

Liity sähköpostilistalle ja saat ProStoori-uutiskirjeen sähköpostiisi kerran kuukaudessa.