Pitkä sairausloma herättää usein huolta paitsi terveydestä myös toimeentulosta. Moni kysyy, kuinka pitkään työnantaja maksaa palkkaa ja mitä tapahtuu sen jälkeen. Sairausajan palkallisuus määräytyy työsopimuslain, työehtosopimusten sekä työnantajan käytäntöjen mukaan. Kun työnantajan palkanmaksu päättyy, toimeentulo jatkuu Kelan sairauspäivärahalla ja tarvittaessa kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä.
Kannattaa muistaa, että sairausloma ei välttämättä tarkoita täyttä poissaoloa työstä. Suomessa on useita malleja, joilla voidaan tukea työssä pysymistä ja työhön palaamista.
Kuinka pitkään työnantaja maksaa sairausloman palkkaa?
Sairausloman palkallisuus riippuu useasta asiasta: työsuhteen kestosta, työehtosopimuksesta, työnantajan käytännöistä ja viime kädessä työsopimuslaista. Pron sopimusaloilla työnantaja maksaa tyypillisesti 1–3 kuukauden ajan palkkaa riippuen työsuhteen kestosta, selvästi enemmän kuin mitä työsopimuslaki määrää. Usein pisimpään palkalliseen sairauslomaan työehtosopimuksissa vaaditaan, että työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.
Koska palkallisen sairausloman pituus määräytyy paljon niin työehtosopimusten kuin työnantajan käytäntöjenkin mukaan, tärkein neuvo on aina tarkistaa oman alan työehtosopimus sekä työpaikan käytännöt esimerkiksi omalta luottamushenkilöltä.
Jos työpaikalla ei noudateta mitään työehtosopimusta, työsopimuslain mukaan työnantajan on maksettava täyttä palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden. Alle kuukauden työsuhteissa maksetaan puolet palkasta.
Siltä sairausloman ajalta, jolta työnantaja maksaa täyden palkan, työnantajalla on oikeus hakea itselleen takaisin Kelan sairauspäivärahan osuuden.
Mitä tapahtuu, kun palkka ei enää juokse sairauslomalla?
Kun työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa päättyy, toimeentulo siirtyy Kelan sairauspäivärahan varaan. Päivärahaa voi saada enintään 300 arkipäivältä (ma-la), eli noin vuoden ajalta sairauslomalle jäämisestä lähtien. Päivärahan määrä perustuu työntekijän vuosituloihin. Keskituloisella, noin 3500 euroa ansaitsevalla, sairauspäiväraha on noin 50 prosenttia kuukausipalkasta. Palkalliselta ajalta Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajalle ja tämä aika luetaan 300 arkipäivän enimmäisaikaan.
Työkyvyn tukeminen sairausloman aikana
Sairausloma ei välttämättä tarkoita täyttä poissaoloa työstä. Suomessa on kehitetty useita malleja, joilla voidaan tukea työssä pysymistä ja työhön palaamista.
Yksi keino on työterveyshuollon järjestämä työkokeilu. Jos sairausloma kestää yli 30 päivää, työnantajan on ilmoitettava siitä työterveyshuoltoon, jotta työntekijän paluuta voidaan suunnitella ajoissa. Työkokeilussa työntekijä voi palata muokattuihin tehtäviin. Työnantaja maksaa työterveyshuollon järjestämän työkokeilun ajalta työntekijälle palkkaa. Kela maksaa kuntoutusrahan työnantajalle enintään 45 arkipäivältä (ma-la).
Toinen vaihtoehto on osasairauspäiväraha. Sen avulla työntekijä voi jatkaa työssä osa-aikaisesti, 40–60 prosentin työajalla. Kela maksaa tällöin puolet laskennallisesta sairauspäivärahasta. Järjestely voi kestää enintään 150 arkipäivää (ma-la). Työnantaja maksaa osasairauspäivärahakauden aikana työntekijälle vähintään osa-aikatyön mukaisen työajan palkan. Jos työnantaja maksaa täyden palkan, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Osasairauspäiväraha on osoittautunut erityisen hyödylliseksi esimerkiksi mielenterveyssairauksien hoidossa, koska työssä pysyminen tukee toipumista.
Tärkein neuvo pidemmälle sairauslomalle jääneelle onkin se, ettei kannata jäädä odottamaan sairausloman päättymistä. Sen sijaan kannattaa miettiä yhdessä työterveyslääkärin ja työnantajan kanssa, olisiko hyvänä vaihtoehtona vähittäinen paluu sairauslomalta töihin. Osasairauspäivärahaa haetaan Kelasta ja sitä varten tarvitaan lääkärinlausunto.
Pitkittynyt sairausloma ja Kelan 300 päivän raja
Jos sairaus jatkuu yli 300 arkipäivän, Kelan sairauspäivärahan maksaminen päättyy. Työeläkelaitokseen kannattaa toimittaa laaja B-lääkärinlausunto viimeistään pari kuukautta ennen sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymistä, jotta työntekijän mahdollinen oikeus työeläkelainsäädännön mukaisiin eläke-etuuksiin ehditään käsitellä ennen sairauspäivärahan päättymistä. Työeläkelaitos arvioi B-lääkärinlausunnon perusteella, voidaanko työntekijän työelämään paluuta tukea ammatillisen kuntoutuksen avulla.
Työeläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua aluksi lyhennetyllä työajalla tai täydennys- tai uudelleenkoulutusta. Sen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, joka on työntekijän laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen korotettuna 33 prosentilla.
Jos ammatillista kuntoutusta ei arvioida tarkoituksenmukaiseksi, voidaan harkita määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä, eli kuntoutustukea. Sen aikana selvitetään, minkälaisella lääketieteellisellä hoidolla ja lääkinnällisellä kuntoutuksella työntekijän työkykyä voidaan tukea ja mitä muita keinoja olisi vielä käytettävissä työuran jatkamiseksi.
Kaikkien tukitoimien tavoitteena on, että työntekijä voisi palata työelämään joko työkyvylle sopivaksi muokattuihin tehtäviin tai kokonaan uuteen työhön.
Muita usein kysyttyjä sairauslomaan liittyviä kysymyksiä
Tarvitsenko aina lääkärintodistuksen?
Kyllä. Lääkärintodistus on välttämätön sekä työnantajalle että Kelan etuuksia varten. Sairausloman pitkittyessä tarvitaan laajempi B-lääkärinlausunto sekä Kelaa että työeläkelaitosta varten.
Voinko saada muuta tukea sairausloman aikana?
Kyllä. Tarvittaessa voit hakea Kelasta asumistukea tai toimeentulotukea, jos tulot putoavat merkittävästi.
Artikkelia varten haastatteltuina asiantuntijoina ovat olleet Pron sopimusalavastaava Roni Jokinen ja sosiaaliturva-asiantuntija Pauliina Juntunen.
