Jopa 41 prosenttia suomalaisista on tehnyt vähintään kahdesti töitä sairaana edellisen puolen vuoden aikana, selviää tuoreesta Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksesta. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen tietää, että ilmiö on yhteydessä työn kuormittavuuteen – mitä enemmän työuupumusoireilua, sitä enemmän myös sairaana työskentelyä.
Erilaiset aikataulupaineet ja vastuut voivat saada ajattelemaan, ettei sairasteluun ole varaa. Nykyinen työelämä mahdollistaa monelle sairaana työskentelyn, kun työt eivät ole sidottuja työpaikkaan. Kotona kynnys töiden tekemiseen sairaana on usein matalampi.
Modernissa työelämässä ihmiset ovat myös kovin vastuullisia omista töistään. Työtehtävät eivät välttämättä siirry toisille, jos itse sairastuu.
– Tekemättömät työt odottavat sairauslomalta palaajaa, ja sitten töissä on entistä tiukempaa. Tämänkaltaiset asiat selittävät osaltaan noidankehää siitä, että valmiiksi kuormittuneet ihmiset työskentelevät todennäköisemmin sairaana. Jos ei kunnolla palaudu ja toivu, on työtilanne pian yhä kuormittavampi ja riski työuupumusoireiden lisääntymiselle entistä suurempi, Hakanen sanoo.
Hyvin monisyinen ilmiö
Kun työolot ovat kunnossa ja työpaikalla koetaan yhteisöllisyyttä ja reiluutta, eivät työntekijät myöskään sairastele niin paljoa. Korkea työtyytyväisyys voi kuitenkin jossain tapauksia jopa lisätä sairaana työskentelyä.
– Silloin tullaan sosiaalisen vaihdon ajatukseen: tämä työpaikka on minulle niin hyvä ja reilu, että haluan tehdä työtä myös sairaana. Ilmiönä sairaana työskentely on siis hyvin monisyinen.
Tilanteeseen vaikuttaa tietysti työpaikan organisaatio- ja johtamiskulttuuri. Kannustetaanko työpaikalla sairaana työskentelyyn? Vai ohjeistetaanko sen sijaan, että työtekijöiden halutaan olevan terveitä ja työkykyisiä, kun he tekevät töitä?
– Olisi hyvä, että työpaikoilla selkeästi sanoitettaisiin, että vaikka tilanne on tiukka, on sairaana ollessa lupa sairastaa. Että sairauslomalla olevan ei tarvitse kantaa huolta, työpaikalla kyllä selvitään, Hakanen ehdottaa.
Yksi taustatekijä on myös se, miten työpaikalla poissaoloihin suhtaudutaan. Mitä tiukempi on työpaikan poissaolokontrolli, sitä todennäköisempää on, ettei jäädä sairauslomalle vaan työskennellään sairaana.
Monia miinuspuolia
Kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, että sairaana työskentely ennustaa todellisia sairauspoissaoloja. Kuormitus vain kasvaa, jos ei toivu rauhassa.
– Meidänkin aineistossamme tämä näyttää olevan yhteydessä myös uniongelmiin. Uni ei ole niin levollista, jos emme palaudu kunnolla. Lisäksi sairaana työskentelyllä on vahva yhteys työuupumusoireiluun ja krooniseen työväsymykseen, joten se on monella tavoin terveydelle haitallista.
Voimavarojen vähyys heijastuu herkästi yksityiselämäämme. Sairaana työskentelyllä voikin olla monenlaisia haittavaikutuksia terveyden ohella myös elämänlaatuun.
Eikä sairaana työskentely ole työpaikoillekaan hyväksi, siitä aiheutuu merkittäviä kustannuksia niin organisaatioille kuin koko yhteiskunnalle. Menetetyn työpanoksen kustannukset lasketaan miljardeissa euroissa.
Kustannuksia kertyy sekä tautien tarttumisesta työkavereihin että tuottavuuden ja työkyvyn laskemisesta pidemmällä aikavälillä. Sairastaminen pitkittyy helposti, jos painaa puolikuntoisena töitä. Jälkitaudit voivat pidentää sairauslomaa jopa viikoilla.
– Sairaana ei ole yhtä luova ja oppimiskykyinen kuin terveenä olleessaan. Silloin työn imua ei koe samoin kuin täysin terveenä ja työkykyisenä, mikä näkyy nimenomaan työn tuottavuudessa ja laadussa, Hakanen summaa.
