Biopohjaisen pussin plussat ja miinukset:
+ halvempi kuin paperipussi
+ paperipussia kestävämpi
– joissain jätteenkäsittelylaitoksissa hajoaa hitaammin kuin paperipussi
– raaka-aineena usein maissitärkkelystä, joka ei kotimainen raaka-aine
Paperisen pussin plussat ja miinukset:
+ hajoaa etenkin pihakomposteissa biomuovista nopeammin
+ kotimaisista raaka-aineista valmistettu
– biopohjaista pussia kalliimpi
– märkänä voi helposti hajota
Ammatissa Pro -lehti/Tuomo Tarvas
Biojätteen lajitteluun on monet vaihtoehdot. Jollekin mieleisin vaihtoehto on kaupasta rullissa ostettava, biohajoavasta kalvosta valmistettu pussi. Siihen, mikä vaihtoehto on paras, ei ole yksiselitteistä vastausta. Kaupan kassoilla myytäviä biohajoavia muovikasseja ei voi suositella muun muassa siksi, että ne on valmistettu öljypohjaisista materiaaleista.
– Alueellisesti on yllättävän suurta hajontaa jätteenkeräys- ja kompostointimenetelmissä, mitkä vaikuttavat siihen, mikä pussityyppi on paras. Suomessa erilliskerätty biojäte käsitellään yleisimmin joko kompostoimalla se aumassa tai mädättämällä biokaasuksi, ympäristöhuollon asiantuntija Eeva Lammi Lassila&Tikanojasta kertoo.
Hämeenlinnan-Riihimäen seutu on harvinaisuus: siellä biopusseja ei saa käyttää lainkaan, vaan ruoantähteet, kuoret ynnä muut on pakattava paperiin tai tavalliseen muovipussiin, joka suurimmassa osassa maata on ehdottomasti kiellettyä. Karanojan jätteidenkäsittelyalueella valmistetaan orgaanisesta jätteestä bioetanolia, eikä tärkkelyspohjaisia pusseja saada koneellisesti revittyä auki.
Useimmiten oleellisempaa koko jätteenkäsittelyprosessin kannalta on se, millainen iso suojapussi taloyhtiön keräysastiassa on kuin minkä asukas valitsee, Eeva Lammi muistuttaa.
Esimerkiksi Kymenlaaksossa taloyhtiön jäteastiaan on laitettava suojaksi tavallisesta muovista valmistettu pussi. Biopohjaiset ovat kiellettyjä. Sen sijaan esimerkiksi Mikkelissä, Lahdessa ja Savonlinnassa sekä Lapin läänissä on käytettävä juuri biopohjaista suojapussia.
Lammi muistuttaa, että vielä biojätteen oikeaoppista käsittelyä tärkeämpää on jätteen välttäminen. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyy vuosittain melkein 300 000 tonnia biojätettä.