Pro Uutiset
Miten saadaan riittävää täydennyskoulutusta aikuisille työuran aikana? Tätä pohditaan myös EU:ssa, kertoi meppi Sirpa Pietikäinen tänään Pron edustajistossa Kirkkonummella. Koulutus on yksi 20 periaatteesta, jotka Euroopan komissio julkisti sosiaalisten oikeuksien pilarissa huhtikuussa 2017.
Taloudellisen yhteistyön lisäksi Euroopan tehdään myös sosiaalipolitiikkaa, jossa varsinkin työllisyys ja sosiaaliset näkökohdat korostuvat.
- Hieman ongelmallista on, että sosiaalipolitiikan osalta EU voi asettaa minimivaatimuksia, mutta suurimmaksi osaksi toimet ovat jäsenvaltioiden vallassa, Pietikäinen totesi.
Tavoitteena on kuitenkin vahvistaa sosiaalialan säännöstöä. Pieni, konkreettinen ehdotus on esimerkiksi vaatimus kirjallisesta työsopimuksesta.
Pietikäisen mukaan ammattiliittojen työtä tarvitaan, kun rakennetaan sosiaalisempaa Eurooppaa, oikeudenmukaisia ja toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä.
- Kilpailuttaminen ja alimman hinnan valitseminen kostautuu, jos alin hinta tarkoittaa, että kilpaillaan sillä, kuka tekee tyhmimmin, halvimmin ja epäreiluimmin. Palkkakustannuksilla kilpailu ei vie yrityksiä hyvään suuntaan. Eikö kilpailtaisi sillä, kuka tekee fiksuimmin? Pietikäinen kysyi.
Edustajisto puhkesi raikuviin väliaplodeihin.
Pysyvätkö hyvät työolot mukana liikkuvuudessa?
Prolaiset päättäjät halusivat tietää Pietikäisen näkemyksiä siitä, mitä työolojen parantamiseksi voidaan tehdä. Esimerkiksi kun puolalaisella telakalla paljastui pakkotyö, jossa lähes orjuudessa pidettyjä pohjoiskorealaisia oli käytetty telakkatyössä.
-Tämä kuvastaa miksi tarvittaisi toisenlaista oikeuskäytäntöjä ja avoimuutta. Suomessa on hyvä rekisteri rakennusalalla, joka tuo läpinäkyvyyttä ja yhdistää veroja ja sosiaaliturvaa. Samanlainen systeemi olisi tarpeen Euroopassakin. Keskustelua on käyty, mutta esitystä ei ole saatu aikaan.
Pron hallituksen jäsen Merja Mäkiniemi kysyi yritysten vastuullisuudesta kenkien ja vaatteiden tuottamisessa.
-Keskustelua käydään paljon. Esimerkiksi yritysten tilinpäätökseseen on ehdotettu tietoa, paljonko yritys maksaa veroja eri maihin ja paljonko niissä maissa on työntekijöitä – tästä voisi päätellä palkkatasoa. Vapaaehtoinen raportointi on olemassa, mutta ongelma on, että se on vapaaehtoinen, Pietikäinen kertoi.
-Erityisesti tuoduista kulutustavaroista ja tekstiileistä on vaikea tietää, minkälaisissa oloissa ne on tuotettu. Tästä on parlamentilla paljon vetoomuksia, alkuperämerkintä tuotteissa auttaisi paljon. Ongelma on että tuotteet tulevat monen portaan kautta, eri maista. Tähän tarvittaisiin globaalit pelisäännöt.