Pro Uutiset/Katja Palhus
Pienehköjen, alle 2 000 euron luottojen korko voi olla enintään 51 prosenttia kesäkuun 2013 alusta lukien. Tavoitetta hillitä pikavippivelkaantumista ja kohtuullistaa pikavippien kustannuksia kannattaa finanssisektorin johtaja Antti Hakala Ammattiliitto Prosta.
- Yhteiskunnassa on ollut halua suitsia pikavippibisnestä rajumminkin toimenpitein. Toivottavasti nyt tehdyt lakimuutokset riittävät ongelmien vähentämiseksi, Hakala toteaa
Nykyisin pikavippien todellinen vuosikorko on ollut keskimäärin useita satoja prosentteja.
Kesäkuussa luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään korkolaissa tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Tämänhetkisellä viitekorolla korkokatto on 51 prosenttia. Korkokatto koskee muitakin alle 2 000 euron luottoja kuin pikaluottoja, kuten esimerkiksi luottokorttiluottoja.
Lainmuutos vähentää pikaluottojen tarjontaa. Siitä voi aiheutua ongelmia vähävaraisille ja pienituloisille kuluttajille, jotka eivät saa lainaa helposti pankeista. Siksi hallitusohjelman mukaisesti sosiaalista luototusta on tarkoitus kehittää koko maan kattavaksi.
- Tärkeää on, että hallitus toteuttaa ohjelmansa mukaiset sosiaalisen luototuksen kehittämistoimenpiteet, huomauttaa finanssisektorin johtaja Antti Hakala Ammattiliitto Prosta.
Rotia toimituskustannuksiin ja tekstiviestiveloituksiin
Korkoa laskettaessa otetaan huomioon luoton koron lisäksi muutkin kustannukset. Pikaluoton hinta ilmoitetaan nykyisin koron sijasta yleensä käsittely- ja toimituskustannuksina.
Lisämaksullisten tekstiviestipalvelujen käyttö kielletään kaikessa luottosuhteeseen liittyvässä asioinnissa. Luotonantaja ei saa enää periä kuluttajilta tekstiviestikuluja lainan hakemisesta, lopullisen lainapäätöksen tekemisestä ja mahdollisesta eräpäivän siirrosta.
Pikavipit ovat aiheuttaneet ylivelkaantumista, kun kallista luottoa on voinut nostaa helposti. Jatkossa luotonantajien on selvitettävä kuluttajan luottokelpoisuus nykyistä tarkemmin myös pienemmissä luotoissa.