Työtaistelutoimet ovat aina henkilöstön viimeinen keino puolustaa oikeuksiaan. Lakko-oikeus on länsimaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa työntekijöiden perusoikeus, joka pohjautuu Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin.  

Pro kritisoi myös lakko-oikeuksia rajaamista valmistelevan työryhmän tehtävänantoa ja aikataulua: mikäli hallituksen pyrkimys olisi aidosti valmistella lainsäädäntöuudistusta yhdessä ja tasapuolisesti työmarkkinaosapuolten kanssa, ei lopputulosta olisi kirjattu sanatarkasti hallitusohjelmaan ja työskentelyn aikataulua säädetty näin kireäksi. Todellinen kolmikantainen työskentely ei näin ole uskottavaa. 

- Kun ensin on suljettu suut poliittisen mielenilmaisun mahdollisuudelta, hallituksen työlistalla on pikaisesti valmistella työntekijöiden työehtoja heikentävä paikallisen sopimisen kokonaisuus sekä leikkaukset kaikkein heikommassa asemassa olevien sosiaaliturvaan, kiteyttää Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. 

Hallitus kurittaa palkansaajia ja lisää eriarvoisuutta 

Lakko-oikeuksien rajaamisen lisäksi hallitus valmistelee pikavauhtia merkittäviä leikkauksia sosiaali- ja työttömyysturvaan. Jopa virkamieskunnan on kuultu olevan huolissaan valmistelutyöhön varatusta, pelottavan lyhyestä ajasta, joka voi johtaa lakimuutosten puutteellisiin vaikutusarvioihin. Samaan aikaan uutiset muutosneuvotteluista ja irtisanomisista luovat työntekijöille epävarmuutta. Huolta lisäävät myös hallitusohjelman kirjaukset irtisanomisen ja määräaikaisten työsuhteiden helpottamisesta. 

Hallitus perustelee muutoksia sillä, että tarkoitus on saattaa suomalainen työmarkkinalainsäädäntö vastaamaan etenkin Ruotsin vastaavia lakeja. Todellisuudessa hallitus on kuitenkin toteuttamassa pohjoismaisesta mallista vain heikennykset. Hallitusohjelma on epätasapainoinen ja kurittaa vain palkansaajia ja vähempiosaisia.  

- Keskusteluissa unohtuu järjestelmällisesti mainita Suomen ja Ruotsin työmarkkinoiden olennainen ero: länsinaapurissamme uudistuksia on toteutettu aidosti yhdessä sopien ja keskinäistä luottamusta rakentaen, ei työntekijöitä tällä tavoin näennäisesti osallistamalla, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen huomauttaa. 

Ruotsin työmarkkinamallin vastapainona löytyy vahvempi vuorovaikutus ja sovittelujärjestelmä. Siinä panostetaan yhteiseen tilannekuvaan, henkilöstön parempaan edustukseen yritysten hallinnossa, kattavampaan henkilöstön tiedonsaantioikeuteen ja palkansaajien tulkintaetuoikeuteen riitatilanteissa. Muissa Pohjoismaissa myös ammattiliittojen kanneoikeudet ovat nykyisellään huomattavasti laajempia. Ammattiliittojen kanneoikeus mahdollistaa työpaikkojen epäkohtiin puuttumisen ilman, että yksilö joutuu kantamaan riitatilanteiden taakkaa yksin.  

Pron hallitus kokoontui 24.8. käsittelemään Orpon hallituksen hallitusohjelmaa, jonka työelämäkirjaukset osuvat poikkeuksellisen kovaa myös Pron jäseniin. Jäsentensä työelämäehtojen puolustamiseksi Pro nostaa järjestöllistä valmiustasoaan.