Hallitusohjelma sisältää useita työntekijän oikeuksia ja toimeentuloa heikentäviä esityksiä. Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen pitää tilannetta ennennäkemättömänä.
Oikeutta työtaisteluihin rajataan
Oikeutta tukilakkoihin ja poliittista työtaisteluoikeutta rajoitetaan vuorokauden mittaisiin mielenilmauksiin.
Mäkysen mukaan Suomen hallitus haluaa antaa ihmisille viestin, ettei palkansaajan kannata osoittaa mieltään.
– Suomessa ei ole paljon yli päivän kestäviä poliittisia lakkoja.
Mäkynen kertoo Ammattiliitto Pron nostaneen järjestöllistä valmiustasoa.
– Koulutamme ja kierrämme kenttää tulevat kuukaudet erittäin tiiviisti. Viesti (kentältä) on ollut todella tyrmistynyt ja ihmiset ovat erittäin huolissaan irtisanomisen heikentämisestä ja määräaikaisuuksien helpottamisesta – erityisesti naiset. Raskaussyrjintää esiintyy jo nyt määräaikaisissa tehtävissä.
Paikallista sopimista vai sanelua?
Paikallinen sopiminen tarkoittaa neuvotteluja, jotka liittyvät erityisesti tiettyyn työpaikkaan ja jotka on tehty yhdessä työtekijöiden edustajien kanssa. Hallituksen suunnitelmien mukaan jatkossa sopijana paikallisessa sopimisessa ei tarvitsisi olla liiton kouluttama luottamusmies.
– Ammattiliitolla on luottamusmies, liiton juristit sekä osaaminen katsoa hankalia tapauksia. Tulevaisuudessa on hyvä kysyä, onko paikallinen sopiminen (luottamusmiehen ohi) aitoa vai meneekö se sanelun puolelle? Jo nyt naiset ja nuoret ovat heikommassa asemassa neuvotteluissa. Paikallisen sopimisen kokonaisuudessa on tärkeää pitää huoli, että sopiminen on aitoa ja on myös juridisia resursseja paneutua siihen, Mäkynen sanoo.
Suomeen lisää kansainvälisiä asiantuntijoita
Hallitus aikoo myös tiukentaa työperäistä maahanmuuttoa. Jos Suomeen muuttanut työntekijä ei ole solminut uutta työsuhdetta kolmessa kuukaudessa, hänen tulisi poistua maasta.
Mäkysen mukaan Suomeen on jo nyt hankala saada kansainvälisiä osaajia, vaikka tarvetta olisi.
– Heitä on yritetty houkutella Suomeen monipuolisella hyvinvointivaltion infrastruktuurilla: perheillä on hyvä olla täällä ja koulutusjärjestelmä on hyvä. Kolmen kuukauden sääntö asettaa haasteita paitsi kv-osaajalle, myös koko perheelle. Jos ajatellaan, että insinööri tulisi tänne ja hänen korkeakoulutetun opettajapuolisonsa työllistyminen voi olla haastavaa, koska hänen pitäisi osata kieltä. Tämä vaikeuttaa jo rekrytointitilanteita: kun yritetään saada kova osaaja Suomeen, niin miten houkuttelevana Suomi nähdään koko perheelle? Vaikeuksilla voi olla vaikutusta myös investointeihin.
Kun kansainvälinen osaaja on saatu houkuteltua Suomeen, kokonaisuudessaan hallituksen esitykset, kuten määräaikaisuuksien helpottaminen ja irtisanomisen heikennys, voivat luoda jo valmiiksi heikossa asemassa oleville lisää uhkakuvia.
– Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset naiset ovat korkeakouluttautuneempia kuin niin kutsutut kantasuomalaiset miehet. Suomessa on nykyäänkin paljon maahanmuuttajataustaisia korkeakoulutettuja, joille emme ole pystyneet antamaan työtä. Maahanmuuttokokonaisuutta yritetään ohjata kepillä ja sieltä puuttuu kehittämispisteitä, joilla jo Suomessa asuvia maahanmuuttajataustaisia saataisiin paremmin työllistymään, Mäkynen toteaa.
Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta Teollisuusliitosta keskustelivat aiheesta Ylen politiikkaradiossa torstaina 14. syyskuuta. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Kuuntele jakso Yle Areenasta.