Neuvottelukierros valtakunnallisista työehtosopimuksista on jälleen kerran poikkeuksellinen. Kierrettä syksyyn tuo työnantajia edustavan Metsäteollisuus ry:n irtaantuminen yleissitovista työehtosopimuksista. Myös teknologiateollisuudessa yleissitovat sopimukset voivat jäädä ainakin joillain sopimusaloista toteutumatta.

– Metsäteollisuuden puolella meillä on vuoropuhelu käynnissä MetsäGroupin ja Stora Enson kanssa. Tavoitteena ovat yrityskohtaiset sopimukset. Sen sijaan UPM on kieltäytynyt neuvottelemasta Pron kanssa, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.

Hän luonnehtii UPM:n valinneen neuvottelun sijaan sanelun.

– Yhtiössä on vahva ideologinen näkemys siitä, että ammattiliitot pitää ajaa alas ja palata patruunahenkeen. Suut tukitaan järjestäytyneiltä työntekijöiltä, hän puuskahtaa.

UPM:nkin kanssa Pro tavoittelee jäsenilleen työehtosopimusta, jonka allekirjoittajana on Ammattiliitto Pro. Malinen toivoo, että yhtiö istuisi neuvottelupöytään vapaaehtoisesti.

Teknologiateollisuuden tilanne epäselvä

Teknologiateollisuuden neuvottelut riippuvat siitä, miten kattavasti alan yrityksiä liittyy uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. Sopiminen alan valtakunnallisista työehtosopimuksista on nyt uuden yhdistyksen vastuulla.

– Jos yhdistyksellä ei ole riittävää kattavuutta alan yrityksistä, emme neuvottele sen kanssa. Alalle syntyvä kattava sopimus on neuvotteluiden edellytys.

Työnantajia edustava Teknologiateollisuus ry on väläytellyt, että työehtosopimukset pitäisi neuvotella ensin ja yritykset voisivat vasta niiden synnyttyä päättää, liittyvätkö ne uuteen yhdistykseen vai eivät. Tällaisiin neuvotteluihin Pro ei Malisen mukaan lähde.

Jos sopimusta ei synny uuden työnantajien yhdistyksen kanssa, ovat edessä yrityskohtaiset neuvottelut.

– Yrityskohtainen sopiminen edellyttää työnantajalta riittävää osaamista ja resursseja. Se ei ole ihan helppoa. Jos yrityskohtaiset sopimukset lisääntyvät, on juristeille tiedossa paljon töitä Suomessa, Malinen lisää.

Palkkaratkaisu kilpailukyvyn rajoissa

Neuvottelukierros alkaa koronapandemian varjossa. Malisen mukaan monilla prolaisilla aloilla taloudellinen tilanne on hyvä koronasta huolimatta.

– Suurin osa sopimusaloistamme on semmoisia, että niillä työvoiman kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Lentoala on vielä toipumisvaiheessa, mutta sielläkin näkyy koko ajan piristymisen merkkejä.

Malinen tähdentää, että hyvä työllisyystilanne tai jopa akuutti työvoimapula vaikuttavat siihen, millaisia neuvottelutavoitteita sopimusalat asettavat.

Monilla prolaisilla aloilla neuvottelutavoitteita ei ole vielä lyöty lukkoon. Osa sopimuksista solmittaneen vasta ensi kesäkuussa. Kaikkiaan Prolla on hoidettavanaan yli 70 työ- ja virkaehtosopimusta.

– Joka tapauksessa palkkaratkaisun pitää turvata prolaisten ostovoimaa. Palkkakehityksen pitää toteutua Suomen kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn sallimissa rajoissa.

Samalla hän huomauttaa, että viennin keskeiset luvut ja ennusteet lupaavat Suomelle hyvää kasvua.

Luottamusmiesten asemaa vahvistettava

Muita yleisiä neuvottelutavoitteita ovat palkansaajien osaamisen kehittäminen ja luottamusmiesten aseman vahvistaminen.

– Viime neuvottelukierroksella saimme jo edistettyä koulutusasiaa, mutta edelleen palkansaajien pitäisi päästä päivittämään omaa osaamistaan. Työn vaatimukset muuttuvat ja kasvavat koko ajan. Nyt kaikki yritykset eivät kouluta henkilöstöään kovin suurella intensiteetillä.

Luottamusmiesjärjestelmän vahvistaminen taas liittyy paikallisen sopimisen yleistymiseen.

– Kun sovitaan paikallisesti, pitää myös olla paikallinen sopijaosapuoli: koulutettu, liiton suojan ja turvan omaava luottamusmies. Osa työnantajista haluaisi heikentää luottamusmiesten asemaa ja tai jopa poistaa koko järjestelmän.

Hänen mukaansa Pro suhtautuu paikalliseen sopimiseen myönteisesti. Prolaisten alojen nykyisissä työehtosopimuksissa on laajat mahdollisuudet sopia asioista työpaikalla. Lakisääteisistä asioista ja palkkausjärjestelmän minimipalkkoja alhaisemmista palkoista ei voi paikallisesti sopia.

Malisen mukaan työnantajaleirissä on nyt ideologista halua rakentaa ay-liikkeelle ja palkansaajille epäedullisia ratkaisuja.

– Meillä on semmoinen näkemys, että nyt ei pitäisi riidoilla ja työmarkkinahäiriöillä vaarantaa Suomen hyvää taloudellista suuntaa. Riidat syövät Suomen vientiä ja kasvua, hän summaa.