Lopulta se ratkeaa näiden päätösten ja ideoiden soveltamisessa arkisessa työssä – siellä missä energiaa tuotetaan, materiaaleja kierrätetään, ruokaa valmistetaan, logistiikkaa järjestetään ja ohjelmistoja kehitetään ympäristökestävästi. Palkansaajat ovat tässä ilmastonmuutoksen etulinjaa.
Palkansaajien osaaminen ratkaisee, syntyykö kiertotaloudesta teollista menestystä, tuleeko energiasiirtymästä oikeudenmukainen ja saadaanko digitalisaation hyödyt valjastettua kestävän talouden rakentamiseen. Työtä ei vain tehdä – työllä rakennetaan yhteiskuntaa. Siksi palkansaajien ääni on tuotava vahvemmin mukaan ilmastokeskusteluun.
Viime viikkoina Helsingin Sanomissa on käyty arvokasta keskustelua suomalaisten osaamistasosta. Oppimistulosten heikkeneminen, opettajapula ja koulutusjärjestelmän rahoitus ovat nousseet otsikoihin – syystä. Yhtä tärkeää kuin huolehtia korkeakoulujen aloituspaikojen oikeamääräisyydestä ja laadukkuudesta, on nostaa työikäisten osaamistasoa vastaamaan Suomen edessä oleviin muutoshaasteisiin.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen vaativat valtavia muutoksia kaikilla toimialoilla. Tämä tarkoittaa työn muutosta, joka edellyttää uutta osaamista. Meitä haastava kaksoissiirtymä: digi- ja vihreä siirtymä ei tapahdu ilman koulutusta ja palkansaajien osallistamista muutokseen.
Ympäristö- ja taloustutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat niin ekosysteemejä kuin talousjärjestelmien vakautta. Rahoitusmarkkinoiden siirtyessä kestävän rahoituksen kriteereihin tapahtuu rakennemuutosta, jossa työpaikkoja häviää ja uusia syntyy. Voittajia ovat siis ne yhteiskunnat, jotka osaavat yhdistää kunnianhimoiset ilmastotavoitteet laadukkaaseen työhön, reiluihin työehtoihin ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Suomen menestys ei lepää vain innovaatioiden varassa, vaan myös kuinka hyvin saamme koko työvoiman mukaan siirtymään. Ilmastonmuutoksen ratkaisut syntyvät siellä, missä osaaminen ja käytännön kokemus kohtaavat.
Ministeriöiden ennusteet (OKM, VM) toistavat samaa viestiä: osaajapula on kriittinen este vihreälle ja digitaaliselle kasvulle. Ongelma ei ole vain se, että osaajia ei valmistu tarpeeksi – vaan että jo työelämässä olevien osaaminen ei päivity riittävän nopeasti. Suomelta puuttuu tällä hetkellä talouskasvun kriittisiä välineitä.
Koulutuksen laadusta ja resursseista on pidettävä kiinni, jos haluamme pärjätä globaalissa kilpailussa ja olla tulevaisuudessa vihreän siirtymän voittajamaita.
Osaaminen on tämän ajan vihreää kultaa, mutta myös kriittisen tärkeä investointi maailman kantokyvyn pelastamiseksi.
Hyvää maailman ympäristöpäivää!
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.
