Ammattiliittojen naistoimijoille tarkoitetussa koulutuksessa kehitetään osallistujien johtamis- ja neuvottelutaitoja sekä annetaan tilaa nais- ja tasa-arvonäkökulmien tarkasteluun. Osallistujat pääsevät arvioimaan omaa rooliaan, vahvuuksiaan, kehittämisalueitaan ja tulevaisuuden näkymiään. Lisäksi koulutus tarjoaa tietoa kansainvälisistä, työelämään liittyvistä sopimuksista ja eri maiden ammattiyhdistystoiminnasta. Koulutus toteutetaan osin verkossa, osin lähiopetuksena.

- Vuoden 2021 kurssi antoi väylän eurooppalaiseen ay-elämään. Tämä on hyödyllistä, koska sitä helposti hahmottaa asioita suomalaisesta, ja jopa pelkästään tietyn alan, perspektiivistä käsin. Laajempi ymmärrys eurooppalaisesta kontekstista antaa omalle ay-toiminnalle uudenlaista syvyyttä, Pron edustajiston jäsen ja Tilastoväen Unioni Pro ry:n puheenjohtaja ja luottamusmies Heli Udd kertoo.

Vuoden 2022 kurssilaisia ovat Johanna Renlund, Anna Koivumäki ja Aila Järveläinen – kaikki Pron hallituksen jäseniä. Koulutuksen toinen lähijakso Madridissa on juuri tullut päätökseen. He yhtyvät Uddin kertomaan.

- Parasta antia on ehdottomasti ollut muiden ay-vaikuttajanaisten kanssa verkostoituminen ja sen huomaaminen, että meillä Suomessa asiat ovat verrattain hyvin. Tasa-arvoajattelu on meillä enemmän tai vähemmän jo itsestäänselvyys, kun taas Etelä-Euroopassa naiset sidotaan vahvemmin perheeseen ja naisena esimerkiksi ammattiliittojen johtotehtäviin pääseminen on vaikeampaa. Tämä uusi perspektiivi auttaa myös toimimaan henkilöstön edustajana paremmin, Koivumäki ja Renlund summaavat.

Tasa-arvon toteutumisessa eniten työnsarkaa palvelualoilla ja maahanmuuttajanaisten parissa

Osallistujat nimeävät yhteen ääneen ay-liikkeen kohtalonkysymyksen: järjestäytymisasteen.

- Tuntuu uskomattomalta, että maailmassa on vain yksitoista valtiota, joissa on täysin vapaata ay-toimintaa. Me tarvitsemme näitä voimaantumisverkostoja, jotta voimme tukea muita, Koivumäki muistuttaa.

- Järjestäytymisasteen lasku on uhka koko ay-toiminnalle. Itselleni isoin heräte on ollut hahmottaa oma roolimme eurooppalaisessa kokonaisuudessa – kaikilla meillä on edessämme sama haaste, vaikka Pohjoismaiden ja Etelä-Euroopan maiden välillä radikaali ero onkin, Udd sanoo.

Suomessa naisten asema yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla eroaa Etelä-Euroopasta huomattavasti, ja Suomi sijoittuu kärkipäähän eri maiden tasa-arvoa vertailtaessa. Työelämän jakautuminen mies- ja naisvaltaisille aloille on siitä huolimatta vahvaa ja vaikuttaa naisten palkkaukseen ja perhevapaiden pitoon.

Etenkin palvelualoilla työskennellään epätyypillisissä työsuhteissa ja osa-aikaisesti. Näillä samoilla aloilla myös järjestäytymisaste on verrattain huono, naisten työoloissa paljon kehitettävää ja työelämän parannukset välttämättömiä. Palvelualoilla on myös paljon maahanmuuttajataustaisia naisia, joille ay-liike voi tarjota väylän oman osaamisen ja aseman kehittämiseen.

- Etenkin naisten aseman parantamisen näkökulmasta järjestäytyminen on tärkeää, ja liitoilla on keskeinen rooli tasa-arvon edistämisessä. Ammattiyhdistysliike voi tarjota maahanmuuttajataustaisille palkansaajille vahvempaa integraatiota suomalaiseen työelämään, tasa-arvoon ja yhteiskuntaan sekä mahdollisuuden esimerkiksi uudelleenkouluttautumiseen, Udd toteaa.

Missä ovat hyvä sisar -verkostot?

Järveläinen herättelee kysymystä tasa-arvon toteutumisesta laajemmin pohtimalla johtajuuskurssin tarvetta.

- Elämme edelleen maailmassa, jossa tarvitaan naisille räätälöityjä johtajuuskursseja. Näkisin mielelläni lisää naisia ammattiliittojen ja järjestöjen johdossa, niin Suomessa kuin Euroopassakin. Ja nimenomaan miesvaltaisten alojen liittojen – tätä ei vielä voi pitää itsestäänselvyytenä meilläkään. Esimerkkinä edelleen yleisestä ajatusmallista on sairaan lapsen hoito. Meilläkin, tasa-arvon mallimaassa, työnantaja saattaa olettaa nimenomaan äidin hoitavan lasten sairastelut, vaikka isillä on aivan vastaava oikeus jäädä kotiin lapsen kanssa. Miten vastuullisen aseman nainen voi Suomessa ottaa, jos ajatusmaailmamme työelämässä on edelleen tällainen?

Monesti puhutaan miesten välisistä hyvä veli -kerhoista. Edelleenkään meillä ei kuitenkaan ole hyvä sisar -verkostoja, Renlund huomauttaa.

Ammattiliiton jäsenyys tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia

Pro tarjoaa jäsenilleen monia mahdollisuuksia kouluttautua ja verkostoitua. Tämä koulutus on hyvä mahdollisuus saada eurooppalaista näkökulmaa työelämän asioihin, Renlund päättää.
 

Emme ole omissa ammattiyhdistyksissämme tai ammattiliitto Prossa yksin, vaan osa suomalaista ja eurooppalaista työelämää. Verkostoituminen antaa eväitä yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Haluatko kuulla Pron jäsenten kouluttautumismahdollisuuksista tai kansainvälisestä työstä? Lue lisää linkkien takaa.