Teksti Unionimedia/Tiina Pelkonen

Työelämä on muuttunut kiireisemmäksi, tehot yritetään saada irti, ja työn organisointi voi olla pielessä. Tilanne saattaa tulehtua niin pahasti, että prolainen päätyy sairauslomalle työuupumuksen vuoksi.

Työuupumusta ei lueta sairaudeksi. Se on oireyhtymä, joka on seurausta liiasta työmäärästä, huonosta johtamisesta tai riitaisasta työilmapiiristä. Kärjistetysti voidaan sanoa, että silloin työ on sairas, ei työn tekijä.

Miten käy palkanmaksun?

Työnantajan tulee maksaa palkkaa sairastumispäivän lisäksi ainakin 9 työpäivän ajalta. Jos sairausloma jatkuu tämän omavastuuosuuden jälkeen, työnantaja hakee Kelalta sairauspäivärahaa. Kela ei välttämättä sitä maksa, jos diagnoosina on työuupumus. Siihen viittaava diagnoosikoodi alkaa kirjaimella Z.

– Riippumatta Kelan ratkaisusta on työnantajalla kuitenkin palkanmaksuvelvollisuus siltä ajalta, joka on merkitty työehtosopimukseen. Vasta sen jälkeen palkanmaksu voi katketa, sanoo Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen.

Mikä ihmeen Z-kirjain? Sairauslomatodistukset tulevat prolaisen esimiehen pöydälle jatkokäsittelyä varten. Todistuksen diagnoosi on merkitty sekä sanoin että kansainväliseen tautiluokitukseen perustuvalla ICD10-koodilla. Esimerkiksi M-kirjain koodin alussa viittaa tuki- ja liikuntaelinsairauteen ja F mielenterveysongelmaan.

Jos koodi alkaa kirjaimella Z, se ei tarkoita sairautta, vaan jotain muuta terveydentilaan vaikuttavaa tekijää. Z73.3 viittaa stressiin ja Z72.9 määrittelemättömään elämäntapaan liittyvään ongelmaan. Yleisin Z-koodi on työuupumusta tarkoittava Z 73.0.

Työuupumus on lisääntynyt

Vastaava asiantuntijalääkäri Johanna Repo Kelan vakuutuslääketieteen yksiköstä käsittelee työssään sairauspäivärahaetuuteen liittyviä asioita.

– Kelan tehtävä on ratkaista, täyttyvätkö haetun sairauspäivärahaetuuden lainmukaiset edellytykset. Arviot ovat aina yksilöllisiä eli pelkkä kirjainkoodi ei ratkaise. Pohjalla on hoitavan lääkärin lausunto, Repo sanoo.

Hänen mukaansa diagnoosi itsessään ei ole oleellinen, vaan se miten oireet vaikuttavat henkilön toimintakykyyn ja työssä selviytymiseen. Työuupumusdiagnoosi ei siis sulje pois sitä vaihtoehtoa, että Kela korvaa sairauspäivärahaa työnantajalle.

– Minulla on sellainen tuntuma, että työuupumus on lisääntynyt työelämän yleisen kiristymisen myötä, Repo lisää.

Tanja Luukkanen suosittelee työuupunutta hakemaan apua omasta työterveyshuollosta, koska silloin tiedot kirjautuvat sinne.

– Jos työ aiheuttaa haittaa tai vaaraa terveydelle, työnantajan on siihen puututtava viipymättä. Silloin on tärkeää pystyä osoittamaan, että oireita on ollut, hän sanoo.

Uupunut voi pyytää lääkäriään olemaan yhteydessä työpaikalle, jotta työasiat saadaan kuntoon. Ratkaisua voi hakea työterveysneuvottelun avulla. Siellä ovat työnantajan sekä työterveyshuollon edustajat sekä työntekijä, joka voi ottaa tuekseen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tai molemmat.

– Työnantajan tulee kertoa työntekijälle, mihin toimenpiteisiin hän aikoo ryhtyä. Sen jälkeen pitää olla seurantaa siitä, ovatko toimenpiteet olleet riittäviä. Työterveyshuolto kannattaa ottaa tähän mukaan, Luukkanen sanoo.

Työuupumus kehittyy hitaasti

Työuupumus voi aiheuttaa sairaudeksi luokiteltavaa masennusta – tai päinvastoin. Mutta jos kyseessä on pelkästään työpaikan ongelmista johtuva työuupumus, sitä ei kannata naamioida masennukseksi. Ongelma tulee korjata siellä, missä se on syntynyt.

Tanja Luukkasen mukaan työuupumus ei välttämättä tarkoita, että vain työpaikan ongelmat olisivat hoidon kohteina.

– Myös työntekijän oireita tulisi hoitaa, tukea häntä ja hänen terveyttään. Mutta ei ole mitään järkeä siinä, että hän toivuttuaan palaa samoihin työolosuhteisiin.

Miten työuupumuksen voi tunnistaa?

Uupuneen väsymys ei palaudu normaalin viikonlopun aikana. Johanna Revon mukaan uupunut on usein persoonallisuudeltaan tunnollinen, hän haluaisi tehdä työnsä hyvin. Luukkasen mukaan uupunut voi suojata itseään kyynistymällä. Usein tasapaino työn vaatimusten ja siitä saadun vastineen välillä puuttuu.

Työuupumus kehittyy hitaasti pitkittyneen työstressin myötä. Ensin tulee stressioireita kuten unettomuutta, ahdistusta, päänsärkyä, ihoreaktioita. Pahimmillaan voimat loppuvat kokonaan ja tulee pysähdys.

Väsymys ja stressi eivät välttämättä johda työuupumukseen, jos tehtävät ovat sopivan haastavia ja innostavia, johtaminen on hyvää ja työstä saa palautetta, arvostusta sekä kivan työyhteisön. Myös riittävä palautuminen on erittäin tärkeää.

– Aivoja kuormittavat erityisesti jatkuva kiire, pakko olla tavoitettavissa koko ajan, vaikutusmahdollisuuksien puute, tietotulva ja vaikeat vuorovaikutustilanteet töissä, Luukkanen sanoo.

Hän muistuttaa työntekijöiden vastuusta kertoa työnantajille ongelmista, esimerkiksi resurssipulasta. Työnantajan puolestaan on ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Myös ennaltaehkäisyyn tulisi satsata työpaikoilla. Sitä varten on luotu varhaisen tuen malli, johon kirjataan etukäteen ne hälytysmerkit, joihin tulee kiinnittää huomio ennen kuin kukaan jää sairauslomalle.

– Jos työpaikalla on käytössä työkyvyn tuen malli tai vastaavia, joihin varhaisen tuen mallikin kuuluu, siitä on työnantajalle hyötyä. Silloin Kela korvaa työterveyshuollon kuluista ylemmän korvausluokan mukaisesti eli 60 prosenttia kuluista, muussa tapauksessa 50 prosenttia, Luukkanen sanoo.

Muuta aiheeseen liittyvää