Tiina Pelkonen/Ammatissa Pro -lehti
Tv-mainoksista voi päätellä, että vatsavaivat on osattu kaupallistaa. Tutkimustietoa ei ole siitä, että vaivat olisivat varsinaisesti yleistyneet, sanoo HUS:n gastroenterologian klinikan erikoislääkärin Markku Hillilä.
– Voisin kuitenkin kuvitella, että ovat. Vatsavaivat yhdistetään jossain määrin stressiin ja kiireeseen, jotka ovat lisääntyneet, Hillilä sanoo.
Vatsavaivoja kutsutaan toiminnallisiksi, jos tutkimuksista, tähystyksistä ja laboratorionäytteistä on saatu normaali tulos. Puolet toiminnallisista vatsavaivoista kärsivistä ei mene niiden vuoksi lääkäriin.
Hillilä teki väitöskirjansa ärtyvän suolen oireyhtymästä eli IBSistä.
– Tutkimuksessani kävi ilmi, että jopa 15 prosenttia kansalaisista on kärsinyt tästä vaivasta ainakin puoli vuotta. IBSiin kuuluu vatsakipua sekä ripulia tai ummetusta. Suurimmalla osalla esiintyy myös iltaa kohden pahenevaa vatsan turvotusta. Osalla on lisäksi toiminnallisia ylävatsavaivoja, kuten varhaista täyttymisen tunnetta ruokailun yhteydessä.
Hälytysoireiden vuoksi tutkimuksiin
Milloin kannattaa mennä lääkäriin? Hillilän mukaan hälytysoireita ovat vatsavaivoihin liittyvät kuume, laihtuminen, veriulosteet ja nielemisvaikeudet.
– Jos lähisuvussa on paksusuolisyöpää tai tulehduksellisia suolisairauksia kuten Chronin tautia, kannattaa myös herkemmin tulla vastaanotolle.
Paksusuolisyöpä on nopeimmin yleistyvä syöpätauti länsimaissa. Sen taustalla on paljon punaista lihaa ja muita proteiineja sisältävä sekä kuituköyhä ruokavalio. Suolistosyöpien riski kasvaa iän myötä. Yli 45-vuotiaan vatsavaivaisen kannattaa pitää nuorempaa matalampaa kynnystä lääkärille menemisessä.
Myös munasarjasyövän oireisiin kuuluu vatsan turpoaminen. Asia on helppo tarkistaa gynekologisessa ultraäänitutkimuksessa. Jos jotain pahanlaatuista löytyy, ajoissa löydetty on helpompi hoitaa.
Probiooteista ei ainakaan haittaa
Jos tutkimuksissa ei löydy mitään huolestuttavaa, lääkäri neuvoo tarkistamaan elämäntapoja:
– Usein auttaa, että ryhtyy syömään ja nukkumaan säännöllisesti eikä hotki syödessään, erikoislääkäri Markku Hillilä kertoo.
Stressi pahentaa oireita. Syytä ei tarkalleen tunneta, mutta jos stressihormonijärjestelmä on ylivirittynyt, keskushermosto havaitsee normaalia herkemmin mahasuolikanavasta tulevia signaaleja.
– Rentoutumistekniikoista, käyttäytymisterapiasta ja hypnoosista voi olla apua.
Hillilä kehottaa myös kokeilemaan niin sanottujen fodmap-ravintoaineiden välttämistä. Lyhenne on muistisääntö sanoista fermentoituvat, oligosakkaridit, disakkaridit, monosakkaridit ja polyolit. Näitä ruokia ovat kotimaiset viljat kauraa lukuun ottamatta sekä esimerkiksi omena, päärynä, pavut, kaalit ja makeutusaineista ksylitoli, sorbitoli ja magnitoli.
– Ne ovat hiilihydraatteja, jotka eivät kunnolla imeydy ohutsuolessa, vaan aiheuttavat paksusuolessa käymisprosessin. Vatsa turpoaa ja tulee ilmavaivoja.
Entä ruoansulatusjugurtit? Ne sisältävät probiootteja eli erilaisia bakteereja kuten laktobasilleja ja bifidobakteereja.
– Suosittelen kokeilemaan, ei niistä ainakaan ole haittaa.
Tutkimustietoa tehosta ei ole, ja siksi EU ei ole myöntänyt probioottituotteille lupaa käyttää niin sanottua terveysväittämää.