Seitsemän vuotta on pitkä aika odottaa lopullista oikeuden päätöstä työriitaan. Kun viimein hovioikeuden päätös alkukesästä tuli, Kaisa Pulkkisella oli aihetta iloon. Hän oli voittanut yt-neuvotteluja ja irtisanomista koskeneen kiistan.
– Tuntuu todella hyvältä, että oikeus toteutui ja Kesko sai näpäytyksen, siitä miten se on toiminut minun ja monen muun kohdalla, Pulkkinen kertoo työpäivänsä päätteeksi.
Nykyisin hän asuu Tampereella nelilapsisen perheensä kanssa ja työskentelee automekaanikkona paikallisessa isossa autokorjaamossa, tyytyväisenä ja kehuttuna työntekijänä.
Tieto yt-neuvotteluista tuli vanhempainvapaalla
Seitsemän vuotta sitten hän työskenteli Kesko-konserniin kuuluvassa K-Autossa laadunvalvojana ja oli vanhempainvapaalla, kun kotiin tuli kirje yt-neuvotteluista: erillinen laadunvalvontaa tehnyt laatuosasto oli päätetty lakkauttaa ja laadunvalvonta siirtää toimipisteisiin tehtäväksi.
– Olisin kyllä odottanut, että joku olisi lähetetyn kirjeen lisäksi myös soittanut. Mutta ei! Kukaan ei kertonut minulle, miten toimia vanhempainvapaalta käsin. Itse piti aktiivisesti yrittää asiat selvittää. Ymmärsin, että minulle katsellaan sitten lähempänä vanhempainvapaan päättymistä sopiva korvaava tehtävä, Pulkkinen muistelee.
Hän ilmoitti työnantajalle olevansa kiinnostunut avoimeksi tulevista työtehtävistä, niin mekaanikon, huoltoneuvojan kuin varaosamyyjän tehtävistä. Olihan hän tehnyt aikaisemmin K-Autossa automekaanikon ja asiakasneuvojan hommia, oli koulutukseltaan automekaanikon lisäksi merkonomi sekä työskennellyt laadunvalvojana.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Vanhempainvapaan päättyessä Pulkkinen irtisanottiin.
– Käräjäoikeudessa oli kyllä tosi rankkaa, kun kuulin, etten muka olisi voinut pärjätä huoltoneuvojan ja varaosamyyjän tehtävissä, ja että lisäkoulutus niihin tehtäviin kestäisi yli vuoden, kohtuuttoman kauan. Sitä alkoi miettiä, onko oikeasti niin hölmö ja huono. Lisäksi oikeudessa syytettiin, etten ollut aktiivisesti kiinnostunut työtehtävistä, jotka olisivat voineet sopia minulle. Onneksi vanhat työkaverit kannustivat ja kertoivat, ettei haukkuja kannata kuunnella, Pulkkinen kertoo.
Käräjäoikeus päätti asian työnantajan hyväksi
Vuonna 2020, kahden vuoden oikeudenkäynnin jälkeen, käräjäoikeudesta tuli tuomiot, jotka työnantaja voitti ja Pulkkinen työkavereineen hävisi. Oikeus käsitteli Ammattiliitto Pron jäsenten asiat yhdessä oikeudenkäynnissä ja ammattiliittoihin kuulumattoman työkaverin jutun erillisenä omassa oikeudenkäynnissään.
– Silloin tuntui, että elämä ei ole yhtään reilua. Mietin, että olenko oikeasti niin paska työntekijä kuin on sanottu. Että on oma vika, että minut irtisanottiin enkä voinut saada muuta minulle sopivaa työtä, hän muistelee.
Käräjäoikeus määräsi Pulkkisen ja hänen Prohon kuuluneen kollegaansa maksamaan K-Autolle oikeuskuluja kumpaisenkin noin 20 000 euron edestä. Pron jäsenenä Pulkkisen ei onneksi itse tarvinnut oikeuskuluja maksaa, mutta hänen ammattiliittoihin kuulumattoman kolmannen työkaverinsa piti. Ei-jäsenen maksettavaksi tuomittuja kuluja käräjäoikeus kohtuullisti 10 000 euroon.
– Enhän minä yksin olisi pystynyt edes riitauttamaan irtisanomista, ei siihen olisi ollut varaa, Pulkkinen kertoo.
Prossa Pulkkisen asiaa ajoi Pron juristi Päivikki Uimonen.
– Käräjäoikeuden jälkeen epätoivo taas iski, mutta onneksi Päivikki buustasi, että nyt vain viedään asiaa eteenpäin ja voitetaan se. Hän on ollut kyllä todella tärkeä apu minulle tässä riidassa, Pulkkinen kertoo.
Uusi elämä uudessa työpaikassa Tampereella
Pulkkinen muutti uusien töiden perässä Tampereelle, mikä vahvisti itsetuntoa omaan osaamiseen käräjäoikeudessa kärsityn röykytyksen jälkeen.
– Vuonna 2019 menin kesätöihin nykyiseen työpaikkaani. Jäin ensin määräaikaiseksi ja sitten homma vakinaistettiin. Sain taas uskoa siihen, että olen oikeasti hyvä ja osaava työntekijä.
Samaan aikaan hovioikeudessa riita-asian käsittely kesti ja kesti. Koronapandemian myötä käsittely venyi lopulta viiden vuoden mittaiseksi ennen kuin hovioikeus teki päätökset työsuhteiden perusteettomasta päättämisestä ja yt-lain rikkomisesta.
– Nyt voi sanoa, että koskaan ei kannata luovuttaa. Ja kannattaa olla liiton jäsen. Olen aina sanonut niin, siitä asti kun menin teini-ikäisenä kauppoihin tekemään työvuoroja.
Pulkkisen ja hänen kollegoidensa riita-asiassa ammattiliiton apu näkyy lopputuloksessa selvästi. Liittoon kuulumaton työntekijä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon ja sai maksettavaksi omat ja työnantajan yli 10 000 euron oikeuskulut. Pulkkinen ja hänen toinen myös Prohon kuuluva työkaveri valittivat päätöksestä Pron tukemana hovioikeuteen, josta saivat voiton. Kumpikin sai verovapaata hyvitystä yt-lain rikkomisesta ja korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä – toinen 10 ja toinen 12 kuukauden palkkaa vastaavat määrät.
– Minulle tässä tärkeintä on se, että saimme oikeutta ja Kesko sai näpäytyksen toiminnastaan. Korvaus on vain mukava bonus, Pulkkinen kertoo.
Miksi Pro vei käräjäoikeudessa hävityn työriidan hovioikeuteen?
Kuten käräjäoikeuden ja hovioikeuden erilaiset päätökset osoittavat, K-Auton ja sen työntekijöiden työriidassa oli mahdollisuuksia molempiin lopputuloksiin. Ammattiliitto Pron apu ja päätös riitauttaa irtisanomiset ja yt-lain noudattaminen Pron taloudellisen kustannuksen turvin oli kriittistä.
– Katsoimme Prossa, että tähän kyseiseen tapaukseen on hyvä saada selkeyttävä päätös tuomioistuimelta. Olimme perustellusti sitä mieltä, että työnantaja on rikkonut niin yt-lakia kuin lakia irtisanomisesta. Hovioikeus näki asian samalla tavalla kuin me, käräjäoikeus ei, Pron juristi Päivikki Uimonen kertoo.
Hovioikeuden päätöksen mukaan K-Auto ei yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä osoittanut aitoa pyrkimystä laadunvalvontaorganisaation työntekijöiden työsuhteiden säilyttämiseen. Työnantaja ei omatoimisesti selvittänyt ja tiedottanut irtisanomisuhan alaisia työntekijöitä avoinna olevista ja pian avautuvista tehtävistä, joista he aiemman työkokemuksensa perusteella olisivat voineet olla kiinnostuneita ja joihin he olisivat mahdollisesti voineet soveltua. Näin K-Auto rikkoi yt-lakia.
Irtisanomista koskevassa päätöksessään hovioikeus katsoo, että Pulkkisen työkokemus mekaanikkona ja laadunvalvojana sekä hänen aikaisempi työkokemuksensa myyntitehtävistä antavat aihetta olettaa, että hän olisi suoriutunut niin huoltoneuvojan kuin varaosamyyjän tehtävästä, toisin kuin työnantaja perusteli. Siten Pulkkinen olisi ollut irtisanomisen välttämiseksi sijoitettavissa muihin tehtäviin eikä K-Autolla ollut asiallista ja painavaa syytä Pulkkisen työsopimuksen irtisanomiseen.
– Välillä työriidoissa on epäselviä tilanteita, onko joku tietty käytäntö lain mukainen vai ei. Tällaisissa tapauksissa ammattiliiton on hyvä hakea tuomio, joka selkeyttää tilannetta, koska eihän yksityisillä ole varaa ajaa epäselviä kiistoja hovioikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen asti, Uimonen perustelee.
– Vähänkään epäselvät kiistat, jotka voivat päätyä kumman osapuolen tahansa eduksi, vaativat isomman organisaation, joka asiaa ajaa ja joka kantaa kuluriskin. Siksi kannattaa kuulua ammattiliittoon.
