Pro Uutiset/Katja Palhus
Kun bangladesilaisen vaatetehtaan tulipalossa paljastuu, että tehtaan ovet olivat lukossa, eikä työntekijöillä ollut mitään mahdollisuutta pelastua palavalta työpaikaltaan, alkavat ikävät kysymykset. Kuka teettää vaatteensa näin karmeissa oloissa?
- Brändiherkkyys on yksi syy, miksi monikansalliset yhtiöt haluavat varmistua työn teettämisen ehdoista, kertoo pääsihteeri Jyrki Raina maailmanlaajuisesta teollisuuden ammattiliitosta IndustriALL Global Unionista.
Rainan mukaan kansainväliset yritysjohtajat, kuten esimerkiksi Peugeot Citroenin toimitusjohtaja kokee saavansa etua siitä, että asioita voidaan hoitaa yhdessä ay-liikkeen kautta.
- Brändille on paljon harmillisempaa, jos puutteet työoloissa nousevat esiin uutisen tai ihmisoikeusjärjestön kampanjan kautta, Raina toteaa.
"Ei koske meitä suomalaisia"
Säädylliset työsuhteen ehdot, turvallinen työympäristö, vapaus yhdistyä ja lapsityön kielto löytyvät Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksista. Samat asiat ja hiukan lisää on kirjattu kansainvälisen teollisuusliiton IndustriAllin globaaleihin raamisopimuksiin.
Yksikään suomalainen teollisuusyritys ei ole allekirjoittanut teollisuusalan raamisopimuksia.
-Suomalaisyritykset vastaavat, ettei ole tarvetta, koska samoja asioita on kirjattu yrityksen arvoihin, kertoo pääsihteeri Jyrki Raina.
Rainan mukaan asiasta on keskusteltu esimerkiksi, Kemiran, suomalaisten paperiyhtiöiden, Nokian ja Koneen kanssa.
Yhä useampi suomalaisfirma on kansainvälinen. Suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa tytäryhtiöiden kautta 118 maassa vuonna 2010. Yritykset työllistivät yli puoli miljoonaa henkilöä, kertoo Tilastokeskus. Henkilöstön määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan.
Monikansallisille yrityksille kelpaa
IndustriAllin globaali sopimus on kelvannut maailmalla noin 40 monikansalliselle yritykselle, joita ovat esimerkiksi Aker, BMV, Inditex ja Mitsuno.
Sopimus on voimassa yrityksen kaikissa toiminnoissa globaalisti, joten jo toistakymmentä miljoonaa työntekijää jo niiden piirissä.
- Seuraavaksi sopimuksesta keskustellaan H&M:n kanssa, kertoo pääsihteeri Jyrki Raina.
Ruotsalainen vaatejätti H&M alihankkijoineen työllistää yli miljoona henkeä maailmassa, joista suuri osa on Kiinassa ja Bangladeshissa.
Säädyllisellä palkalla ja reiluilla työehdoilla on suuri merkitys kehittyvien maiden työntekijöiden arjessa. Nykyisin 80 prosenttia maailman väestöstä elää ilman minkäänlaista sosiaaliturvaa, eläkettä tai terveydenhuoltoa.
Pääsihteeri Jyrki Raina puhui tänään Teollisuuden palkansaajien neuvottelukunnan (TP) seminaarissa Ruoholahdessa. TP on neljäntoista teollisuusaloilla ja
teollisuuden palvelualoilla toimivan ammattiliiton rekisteröimätön yhteistoimintaorganisaatio. TP-liitot edustavat yhdessä noin 823 000 yksityisen sektorin palkansaajaa.
Mikä kumma globaali raamisopimus?
IndustriAllin Global framework agreement (GFA) -raamisopimuksessa yritys sopii noudattavansa työjärjestön ILO:n perussopimuksia, maksavansa vähintään minimipalkkaa ja noudattavansa työsuojelumääräyksiä. Sopimukseen kuuluu alihankkijalauseke, jonka mukaan myös globaalin yrityksen alihankkija sitoutuu noudattamaan näitä periaatteita työnantajana.
Aiemmin aihepiiristä:
19.6.2012 Suomalainen valittiin kansainvälisen teollisuustyöntekijöiden liiton johtoon