Suotta ei sosiaalisuutta ole ihannoitu; uusimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että työelämä suosii monin eri tavoin sosiaalisesti taitavia ja ihmisten kanssa hyvin toimeentulevia persoonia.

Selkeimmin sosiaaliset kyvyt konkretisoituvat palkkapussissa: tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kaikkein sosiaalisimmat työntekijät ansaitsivat kymmenen vuoden aikana lähes 150 000 euroa enemmän kuin vähiten sosiaaliset työntekijät.

Työelämä suosii monin eri tavoin sosiaalisesti taitavia ja ihmisten kanssa hyvin toimeentulevia persoonia. Selkeimmin sosiaaliset kyvyt konkretisoituvat palkkapussissa.

– Ansioerot sosiaalisesti lahjakkaiden ja vähemmän lahjakkaiden välillä ovat olleet merkittävässä kasvussa viime vuosikymmeninä, sanoo projektitutkija Juho Jokinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Palkkaneuvotteluissa pärjää puhumalla

Jokinen on ollut mukana työryhmässä, jossa on tutkittu tulevaisuuden työelämän vaatimuksia ja muutoksia. Tausta-aineistona tutkimuksessa olivat armeijan kognitiiviset testit sekä persoonallisuustestit noin kolmenkymmenen vuoden ajalta. Osana laajaa tutkimusta on havainnoitu myös erilaisten persoonallisuuspiirteiden, kuten sosiaalisuuden, merkitystä työelämässä.

Jokinen kertoo, että tutkimuksissa näkyi selvästi, kuinka sosiaalisemmat henkilöt hakeutuvat luonnostaan ammatteihin, joissa vuorovaikutustaitoja vaaditaan. Vähemmän sosiaaliset henkilöt puolestaan löytävät itselleen ammatin, jossa ihmiskontaktit eivät ole niin merkityksellisiä.

Palkkaeroja esiintyy sosiaalisuuden perusteella myös saman ammatin sisällä. 

– Palkkaerot sosiaalisten ja vähemmän sosiaalisten työntekijöiden välillä kasvavat, sillä ammatit, joissa vuorovaikutustaidot ovat merkityksellisiä, ovat usein myös niitä korkeimmin palkattuja, Jokinen toteaa.

Palkkaeroja esiintyy sosiaalisuuden perusteella myös saman ammatin sisällä. Jokinen sanoo, että sosiaalisissa tilanteissa taitavasti toimivat näyttävät tutkimusten mukaan myös tienaavan kollegoitaan enemmän.

– Hyvillä sosiaalisilla taidoilla on suotuisa vaikutus esimerkiksi palkkaneuvotteluissa – voi olla, että sosiaalisesti lahjakas on parempi neuvottelija ja osaa perustella palkankorotuspyyntönsä kollegoitaan paremmin. Sosiaalisesti taitava on todennäköisesti jo ennalta esimiehelle tuttu, joten palkankorotuspyyntöön voidaan suhtautua senkin vuoksi suopeammin.

Eniten tienaa sosiaalisesti ja kognitiivisesti kyvykkäin

Sosiaalisuus on Jokisen mukaan työmarkkinoilla kovaa valuuttaa käynnissä olevan työelämän rakennemuutoksen vuoksi. Tekninen kehitys on mullistanut työelämää, osa töistä hoituu nykypäivänä robottien ja muiden laitteiden avulla. Siinä missä suorittavien ja mekaanisten töiden ammatit ovat vähentyneet, on korkeita sosiaalisia taitoja vaativien töiden määrä puolestaan lisääntynyt.

– Jäljelle jäävissä ammateissa korostuvat erityisen vahvasti ihmiskontaktit. Lääkärit, psykologit, lakimiehet, opettajat, esimiehet ja johtajat – heitä eivät koneet oletettavasti korvaa vielä pitkään aikaan, Jokinen toteaa.

Perinteisesti työelämässä on totuttu siihen, että taidoista ja hyvin tehdystä työstä palkitaan. Kognitiivisia kykyjä, eli tiedon soveltamiskykyä sekä ongelmanratkaisukykyä, on pidetty arvossa. Jokinen kertoo, että samat taidot ovat tärkeitä työelämässä edelleen, mutta niiden merkitys on kaventunut. Muutos näkyy myös palkkakehityksessä: kognitiiviset taidot vaikuttavat edelleen myönteisesti palkkatuloihin, mutta siinä missä sosiaalisten taitojen tärkeys kasvaa jatkuvasti, on kognitiivisten taitojen merkitys pysynyt samalla tasolla jo jonkin aikaa.

Toisten ihmisten huomioon ottaminen, tervehtiminen, ystävällisyys ja kuunteleminen ovat merkityksellisiä ja arvokkaita taitoja tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Jo nyt kaikkein eniten tienaavat ne, jotka ovat sekä muita sosiaalisempia että kognitiivisesti kyvykkäämpiä.

– Matemaattisesti lahjakas työntekijä, jolla on vahvat sosiaaliset taidot – sellainen henkilö on kysyttyä työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa.

Jokinen muistuttaa, että sosiaalisuus on luonteenpiirre, osin peritty ominaisuus, joka muovautuu jo lapsuudessa, ja voi aikuisena muuttua enää vähän. Sen sijaan sosiaalisia taitoja voi opetella vielä aikuisiälläkin. Toisten ihmisten huomioon ottaminen, tervehtiminen, ystävällisyys ja kuunteleminen ovat merkityksellisiä ja arvokkaita taitoja tulevaisuuden työmarkkinoilla.

– Omien sosiaalisten kykyjen kehittäminen on viisasta, sillä ne ovat avain tulevaisuuden työmaailmassa menestymiseen, Jokinen toteaa.