Hyppää pääsisältöön

”SSAB:n päätös investoida Luulajaan ei uhkaa Raahen tehtaan tulevaisuutta”

ssab
Puheet lakkojen mahdollisesta vaikutuksesta investointipäätökseen voi unohtaa, SSAB:n pääluottamusmies Pasi Heikkinen sanoo.

”SSAB:n päätös investoida Luulajaan ei uhkaa Raahen tehtaan tulevaisuutta”

Julkaistu 05.04.2024 klo 08:44
Uutiset
Kirjoittanut
Jenni Meronen
Puheet lakkojen mahdollisesta vaikutuksesta investointipäätökseen voi unohtaa, SSAB:n pääluottamusmies Pasi Heikkinen sanoo.

Teräsyhtiö SSAB:n alkuviikosta julkistama päätös rakentaa ensimmäinen fossiilivapaan teräksen tehdas Raahen sijaan Luulajaan oli Suomen kannalta pettymys. SSAB:n pääluottamusmiehen, Pron hallituksen 1. varapuheenjohtajan Pasi Heikkisen mukaan Raahen tehtaalla ilmoitus ei kuitenkaan ollut täysi yllätys.

— Viime kuukausien aikana näkyi, että päätös oli kääntymässä Ruotsin puolelle, Heikkinen sanoo.

Vihreän teräksen valmistus perustuu vetypelkistykseen, jonka myötä Raahen masuunit olisivat jääneet historiaan. Tieto 4,5 miljardin euron investoinnin päätymisestä Ruotsiin on tehtaalla otettu vastaan kaksijakoisesti.

 — Hirveän paljon oli ajatuksia jo laitettu siihen, että päästään rakentamaan uutta, tuotantotekniikkaa joka perustuu valokaariuunien käyttöön ja sitä kautta kehittämään tehdasta ja leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä. Se on iso asia sekä kustannus- että ympäristömielessä, sillä tulevina vuosina päästökauppa muuttuu hyvin radikaalisti, Heikkinen sanoo.

Kokonaan ilman investointia Raahe ei jää, vaan se muutetaan fossiilittomaksi seuraavana. Heikkisen mukaan päätöksen hyvä puoli on se, että Raahen tehtaalla päästään näin hyödyntämään kaikki Luulajalla saatavat opit.

 — Tietenkin päätös asettaa meille haasteita nykyisen laitoksen ylläpidon suhteen. Meillä on nyt hyvässä kunnossa olevat laitteet, siihen päätöskin perustui. Niihin tullaan panostamaan jatkossakin, tekemään vuosihuoltoja ja isompia remontteja sekä uusia investointeja.

Ilmastotavoitteille takapakkia

Heikkisen mukaan Suomi ei olisi voinut tehdä mitään paremmin jätti-investoinnin saadakseen. Hanke ehti Suomessa myös saada ympäristöluvan, joka Luulajalta vielä puuttuu. Halutessaan valtio voisi kuitenkin tehdä vielä aktiivisempaa investointipolitiikkaa.

 — Saksassa ja Ranskassa valtio on lähtenyt tukemaan terästeollisuuden vihreän siirtymän investointeja miljardeilla. Suomessa on lähellä nollaa se, mitä valtion osalta on saatu tukea, mutta toisaalta Ruotsissa tilanne on sama. SSAB:lla on vahva kassavirta, jolla investoinnit pyritään ja pystytään rahoittamaan, Heikkinen sanoo.

Suurin SSAB:n päätöksen liittyvä harmistus liittyy Heikkisen mukaan Suomen ilmastotavoitteisiin. Raahen tehtaan muuttaminen fossiilittomaksi olisi merkinnyt Suomen hiilidioksidipäästöjen huomattavaa pienentymistä.

 — Ruotsissa päästöt pienenevät noin seitsemän prosenttia, ja samaa luokkaa se olisi ollut täälläkin. Ilmastonäkökulman lisäksi kyse on myös teräksen hinnan muodostumisesta, kun ilmaisten päästöoikeuksien jälkeen jokaisen terästonnin päästöille joudutaan laittamaan hintalappu.

Heikkinen uskoo Raahen siirtyvän vihreän teräksen tuottajaksi 2030-luvun alkupuolella, kun Luulajan fossiilivapaan teräksen tuotanto on käynnistetty.

 — Siinä vaiheessa ilmaiset päästöoikeudet loppuvat, ja teräksen tekeminen vanhalla systeemillä tulee kalliiksi. Se ei yksinkertaisesti ole kannattavaa.

Päätöstä pohjustettu pitkään

Raahen tehtaan toiminta on viime viikot ollut poliittisen lakon piirissä. Heikkisen mukaan tuotantoa on pidetty yllä niissä paikoissa, joissa se on ollut tarpeen laitteiden kunnossapidon kannalta. Esimerkiksi masuunit on pidettävä toiminnassa vuorokauden ympäri, samoin on terässulaton osalta. Tämän jälkeen saadut aihiot voivat odottaa.

 — Pientä tuotantoa on, mutta kyllähän tällä valtavan iso vaikutus on taloudellisesti. Tilanne maan hallituksen taholta on erikoinen. 

Heikkinen kertoo tekevänsä paljon yhteistyötä ruotsalaisten kanssa ja näkevänsä selkeästi eron maiden sopimuskulttuurien välillä.

 — Ruotsissa työmarkkinaosapuolten välillä vallitsee luottamus. Pystytään neuvottelemaan ja sopimaan asioista ja luotetaan siihen, että sovituista asioista pidetään kiinni. Niin kauan kuin luottamusta ei ole, on vaikea saada kestäviä, pitkäaikaisia sopimuksia.

Heikkisen mukaan Suomessa olisi lopetettava keskustelu lakkojen mahdollisesta vaikutuksesta investointipäätökseen.

 — On uskottava se, mitä yhtiöjohtokin on sanonut. Näitä minimill-hankkeeseen ja päästöttömän teräksen valmistusketjuun liittyviä päätöksiä on pohjustettu hyvin pitkään, ei se ole viimeisen neljän viikon juttu.

Raahen tehtaan tulevaisuudennäkymät ovat kirkkaat ja uusi tekniikka tulee vääjäämättä myös Suomeen, Heikkinen vakuuttaa.

 — Tuodaan Luulajasta parhaat käytänteet Raaheen ja ollaan sitä kautta entistä vahvempia. Kyllä meillä vahva usko tulevaisuuteen on täällä.