Pro Uutiset / Lähde: STTK:n edustajiston puheenjohtajan puhe13.12.2016, kuva: STTK
Ammatillisen koulutuksen reformi kirvoitti tiukan puheen STTK:n edustajiston puheenjohtajalta ja Ammattiliitto Pron hallituksen jäseneltä Merja Mäkiniemeltä tänään STTK:n edustajiston kokouksessa. Uudistuksen tavoitteena on käyttää koulutukseen suunnatut resurssit entistä tehokkaammin suuntaamalla ne tarvittavan puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Reformi lähti viime torstaina 8. joulukuuta lausuntokierrokselle.
Puheenjohtaja Mäkiniemi kritisoi puheessaan 190 miljoonan euron koulutusleikkauksia, jotka iskevät jo ensi vuoden alussa, vaikka uudistettu lainsäädäntö ja rahoitusmalli tulevat kuitenkin voimaan vasta vuotta myöhemmin.
– Käytännössä koulutusta järjestävät joutuvat toteuttamaan leikkaukset juustohöylällä ilman varsinaisia toiminnallisia uudistuksia. Koulutuksen leikkaukset näkyvät jo nyt henkilöstövähennyksinä. Seuraavaksi ne näkyvät opiskelijoille opetuksen vähenemisenä, sanoi Mäkiniemi.
"Toisen asteen tutkinto kaikille"
Mäkiniemi painotti, että tavoitteena tulee olla vähintään toisen asteen tutkinnon saaminen kaikille.
– Koulutus suojaa työelämän muutoksilta ja antaa eväät aktiiviseen kansalaisuuteen. Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla työttömyys on selvästi alhaisempi kuin pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevilla. Parempi koulutus ennustaa myös parempaa toimeentuloa.
Reformin keskeisenä tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista.
– Vahva työelämäyhteys on ammatillisen koulutuksen vahvuus. Opiskelijat saavat jo koulutuksen aikana kokemusta aidoissa työympäristöissä toimimisesta ja ovat valmistuttuaan jo monessa suhteessa valmiita ammattiosaajia. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, kertoi Mäkiniemi.
Koulutussopimus ei saa tehdä opiskelijoista ilmaista työvoimaa
Reformin myötä on määrä ottaa käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Siinä sopimus solmittaisiin työnantajan, oppilaitoksen ja opiskelijan välillä. Opiskelijalle koulutussopimus olisi palkaton eikä myöskään työnantajalle maksettaisi erillistä korvausta.
– Pahimmillaan koulutussopimus voi lisätä opiskelijoiden käyttöä työpaikoilla ilmaisena työvoimana. Tämän vuoksi työpaikoilla tarvitaan selkeät pelisäännöt koulutussopimus- ja oppisopimusopiskelijoiden työllistämiseen. Kaksien työmarkkinoiden synnyttäminen ei ole kenenkään etu. Aiheellista onkin esittää kysymys, olisiko työharjoittelun aikainen palkka saatava myös meillä Suomessa työehtosopimuksiin? kysyy Mäkiniemi.
Myös Pro-opiskelijat ry vaati vuosikokouksessaan 8. joulukuuta harjoittelupalkkoja työehtosopimuksiin.
Lisä- ja täydennyskoulutusta työelämän tarpeisiin
Puolet ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia, jotka suorittavat ammatillisia perustutkintoja ja osaaville ammattilaisille suunnattuja ammatti- tai erikoisammattitutkintoja.
– Ammatillinen koulutus on väylä hankkia ja saada tunnustus työelämässä tarvittavalle osaamiselle. Reformin toimeenpanossa ja ohjauksessa on turvattava ammatillisen koulutuksen saatavuus kaikille ikäryhmille.
Ammatillisen tutkintorakenteen uudistaminen tähtää työntekijöitä paremmin palvelevien ja laajempien osaamiskokonaisuuksien syntymiseen. Uudistuksen myötä helpottuu osaamisen täydentäminen tutkinnon osia suorittamalla.
– Erityisen tärkeää on huomioida uudistuksessa työelämän tarpeista lähteviä lisä- ja täydennyskoulutuksia joko yksittäisinä kursseina tai erillisinä opintokokonaisuuksina. Tällä hetkellä esimerkiksi teollisuuden aloilla on suuri tarve työnjohdollisten tehtävien ammattilaisista, jatkaa Mäkiniemi.