Suomen 15 paikkaa jakautuivat seuraavasti: Kokoomukselle 4 paikkaa, Vasemmistoliitto 3 paikkaa, SDP, Keskusta ja Vihreät kukin 2 paikkaa, ja Perussuomalaiset ja Ruotsalainen Kansanpuolue kumpikin 1 paikka.
Tulosta voi katsoa suomalaisin lasein: vihervasemmisto (Vas, Sdp, Vihr) sai 7 paikkaa, keskiryhmät (Kesk, Rkp) 3 paikkaa ja oikeisto (Kok, Ps) 5 paikkaa.
Mutta jos tulosta katsoo eurooppalaisena, paikkajako on tasaisempi: vasemmisto (Left ja S&D ryhmä parlamentissa eli Vas ja Sdp) sai 5 paikkaa, keskiryhmät (Greens ja Renew eli Vih, Kesk, Rkp) sai 5 paikkaa, maltillinen oikeisto (EPP eli Kok) sai 4 paikkaa ja laitaoikeisto (Ps) sai 1 paikan. Näin tulosta luettaneen Euroopassa.
Vasemmistoliitolle supertulos, perussuomalaisille murskatappio
EU-vaalien tulosta voi toki peilata myös 2023 eduskuntavaalitulokseen tai kuvitella sen ennustavan 2025 kuntavaalituloksia, mutta jätän nämä spekulaatiot erityisasiantuntijoille.
Itse uskon, että vaalitulos kuvastaa kansan toivetta EU:n osalta, eikä suoraan heijasta tuloksen mukaista suurta poliittista muutosta puolueiden yleisessä kannatuksessa: vasemmistoliiton supertulos ja perussuomalaisten murskatappio.
Suomen tuloksesta näkyy myös, että pelkille julkkisehdokkaille ei ollut sijaa. Kaikki muut valitut MEP:it, paitsi Mika Aaltola (Kok), ovat pitkän linjan poliitikkoja. Aaltolakin ehti olla presidentinvaaleissa ehdolla, vaikka ei poliittista taustaa omaakaan.
Äänestäjät siis ymmärsivät, että Euroopan parlamentti on merkittävä lainsäätäjä ja siksi sinne tarvitaan osaavia ammattilaisia. Tämän tulkitsen positiivisesti.
Neljännesmiljoona äänesti työntekijän oikeuksien puolesta
Yllätys tuloksessa oli yhden ehdokkaan ylivoima. Li Anderssonin kannatuksesta sain vihiä jo ennen vaaleja, kun eri puolueita aiemmin äänestäneet tuttavani kertoivat päättäneensä häntä tukea, mutta kuka olisi uskonut tällaista tulosta; neljännesmiljoona henkilökohtaista ääntä, jopa 14 % annetuista äänistä.
Valittujen MEP:ien keski-ikä on 49 vuotta, mutta kolmannes valituista on alle 40-vuotiaita. Suomen MEP:eistä 60 % on naisia. YLE:n arvokartan mukaan, vain kolme valituista (Aaltola, Toveri ja Tynkkynen) asemoivat itsensä konservatiiviksi, muut joko keskelle tai liberaaliksi.
Nämä lukemat kannattaa muistaa, kun keskustelee tuloksista eurooppalaisten kanssa. Kaikissa EU-maissa ei vastaavaan päästä.
Äänestysprosentti jäi edelleen alhaiseksi, vain 42 prosenttiin, vaikka ennakkoääniä annettiin hieman enemmän kuin aiemmin. Tähän vaikuttaa varmasti se, että Suomessa ehtii kesämökkikausi alkaa ennen vaaleja ja vaalipäivän suomalainen kolea ja sateinen kesäsää.
Pro haluaa kiittää kaikkia niitä, jotka äänestivät EU-vaaleissa. Äänioikeus on kansalaisoikeus, kaikissa maailman maissa se ei ole itsestäänselvyys.
Maltillinen oikeisto säilyy suurimpana ryhmänä
Tätä kirjoitettaessa kaikkien EU:n jäsenmaiden vaalitulokset eivät ole vahvistuneet. Ennusteet osoittavat, että oikeisto tulee hieman lisäämään paikkamääräänsä. Muutos ei ole kovin järisyttävä ja vaikka laitaoikeiston puolueryhmät ECR ja ID kumpikin kasvoivat, niin eivät merkittävästi.
Maltillinen oikeisto eli EPP säilyy selvästi suurimpana ryhmänä ja nähtäväksi jää, millaisia kumppanuuksia se pyrkii luomaan. Palaamme vaalitulokseen tältä osin myöhemmin.
