Pron EU-tavoitteiden kannalta vaalitulos tarkoittanee, että työelämän uudistuksia jatketaan, mutta niiden sisältö saattaa olla vaatimattomampi kuin edellisen parlamenttikauden aikana.
Suurimpana ryhmänä säilyy maltillinen oikeistoryhmä EPP lähes 190 paikalla. Toisena jatkaa sosialidemokraattinen S&D reilulla 130 paikalla. Edellisten tavoin EU-myönteisiin kuuluvat Renew Europe (noin 80 paikkaa) ja Vihreät (noin 50 paikkaa).
Nämä neljä ryhmää, jotka viime kaudella usein sopivat parlamentin suuret linjat, saavat siis yhteensä noin 450 paikkaa (62 %) kaikista 720 parlamenttipaikasta.
Ääriryhmien murskavoitto jäi puuttumaan
Ennakkoon arvioitiin, että laitaoikeisto saisi vaaleissa murskavoiton.
EU-kriittinen laitaoikeistolainen EKR-ryhmä (engl. lyhenne ECR) ja äärioikeistolainen, joskin hyvin hajanainen, ID-ryhmä saivat kumpikin aiempaa enemmän meppejä, mutta yhteensä paikkoja on vain noin 130. Laitavasemmiston The Left säilytti noin 40 paikkaansa.
Kuninkaantekijänä parlamentin politiikassa säilyi siis EPP ja siksi onkin erityisen kiinnostavaa seurata, taipuuko se yhteistyöhön laitaoikeiston kanssa, kuten Suomessa Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat tehneet, vai säilyttääkö se aikaisemman linjansa yhteistyössä keskustan ja vasemmiston kanssa.
EU-vaalien tulokset kaikista EU-maista löytyy Euroopan parlamentin sivuilta.
Arvioni on, että perinteinen yhteistyö säilyy, mutta poliittiset painotukset tulevat olemaan entistä oikeistolaisempia.
Kodittomat mepit ratkaisevat
Vaikka tulos on nyt lopullinen, on vielä jonkin verran avoimia kohtia. Ensiksikin kansalliset puolueet ja mepit päättävät nyt, mihin EP:n parlamenttiryhmään kukin hakeutuu.
Valtaosalle tämä on selkeää, mutta useissa maissa tuli valituiksi meppejä puolueista, joilla ei ole aikaisempaa kotia missään parlamenttiryhmässä. He voivat sen itse päättää, jos vain kyseinen poliittinen ryhmä kyseisen puolueen mepit haluaa ottaa vastaan.
Esimerkiksi Unkarin Fidesz (sai 10 paikkaa) oli aikaisemmin EPP-ryhmässä, mutta potkittiin sieltä viime vuonna pois. Nyt se etsii uutta kotia, jota ei ole ehkä helppo löytää. EP:n arvion mukaan olisi noin 50 tällaista meppiä, joilla ei ole kotia oikealla eikä vasemmalla.
Parlamentissa ryhmäkuri puuttuu
Toinen tärkeä huomio on, että Euroopan parlamentissa ei ole vastaavaa ryhmäkuria kuin Suomen eduskunnassa. Mepit äänestävät enemmän tai vähemmän sen mukaisesti, kuinka ryhmänsä on päättänyt, mutta tämä vaihtelee paljon käsiteltävän asian mukaan. Siksi sillä on suuri merkitys, onko meppi oman ryhmänsä konservatiivista vai liberaalia tai oikeistolaista vai vasemmistolaista linjaa ajava.
Kolmas seikka, joka kannattaa ottaa EU:n päätösten tulevaisuuden ennustamisessa huomioon, on se, että parlamentin lisäksi lainsäädäntöneuvotteluissa on mukana neuvosto eli jäsenvaltiot.
EU-vaalit eivät muuttaneet maiden hallituksia, mutta yleisesti arvioiden kansalliset hallitukset ovat kääntymässä enemmän oikeistolaisiksi ja konservatiivisiksi, kun vertailuna on EU-kausi 2019–2024.
Erityisen mielenkiintoinen tulee olemaan Ranskan vaalit kesäkuun lopulla, kun presidentti Macron suivaantui äärioikeistopuolue FN:n vaalivoitosta ja päätti järjestää uudet vaalit. Vaalit ovat tänä vuonna myös Itävallassa, Liettuassa ja Romaniassa.
Uusi komissio syksyllä
Neljäs seikka, eikä vähäpätöisin, on se tosiasia, että syksyllä nimitetään uusi komissio. Komission puheenjohtajasta saatetaan äänestää parlamentissa jo heinäkuun puolivälissä. Puheenjohtajan varmistuttua jäsenvaltiot esittävät komissaariehdokkaita ja neuvottelevat salkkujaosta.
Monimutkaisten neuvottelujen jälkeen parlamentti äänestää komission ja sen poliittisen ohjelman hyväksymisestä. Komissioon valitaan edelleen henkilöitä monista poliittisista ryhmistä, mutta millainen lopullinen painotus on, selviää vasta syksyllä.
Tällä hetkellä ennusteissa ykkösenä komission johtoon on nykyinen puheenjohtaja EPP:n Ursula von der Leyen. Jos hänet valitaan jatkamaan, antaisi se uskoa politiikan jatkuvan saman suuntaisena.
Vaalitulos tarkoittanee vähemmän kunnianhimoa työelämäkysymyksissä
Uskon, että Ukrainan tukeminen, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat tulevat olemaan politiikan keskiössä. Uskon myös, että ilmastonmuutoksen torjunta ja Euroopan taloudellinen kilpailukyky maailmassa jatkavat keskeisessä asemassa tälläkin kaudella.
Ay-liike pitää huolen, että oikeudenmukaisuus ja sosiaalinen ulottuvuus eivät unohdu. Epäilen silti, että työelämän lainsäädäntöuudistukset eivät etene yhtä rivakasti tai yhtä pitkälle työntekijöiden etujen mukaisesti, kuin aikaisemmin.
Sosiaalipilari, johon EU:n työelämän kehitys perustuu, ei katoa mihinkään, mutta kunnianhimo jäänee valitettavasti pienemmäksi.
Tämä tarkoittaa, että palkansaajien ja kansalaisten etujen ajamiseksi on tehtävä entistä vahvemmin töitä ja etsittävä uudenlaisia kumppaneita tavoitteiden saavuttamiseksi.
En kuitenkaan usko, että uudet Euroopan Parlamentti ja komissio käynnistävät samanlaista ay-liikkeen alasajoa, kuin Suomessa on viimeisen vuoden aikana nähty. Otan vaalituloksen siis vastaan toiveikkain mielin.
EU-työmme jatkuu vaalienkin jälkeen
Pro julkaisi EU-vaalitavoitteensa helmikuussa. Olemme julkaisseet EU-vaalien alla toistakymmentä juttua ja blogia vaaleihin liittyen sekä viestineet laajasti jäsenillemme tärkeistä teemoista niin puolueille, ehdokkaille kuin äänestäjille.
Nyt päätämme EU-vaalikampanjoinnin, mutta emme lakkaa kirjoittamasta tai vaikuttamasta EU-asioihin. Seuraa kanaviamme ja osallistu kanssamme paremman Euroopan rakentamiseen.
Kirjoittaja on EU-asioita seuraava Pron kehityspäällikkö
