Suomen kuntoutusjärjestelmä voi syrjäyttää osan ihmisistä – lakimuutoksia tarvitaan

Tämä on traagista ihmisen itsensä kannalta ja hyvin kallista yhteiskunnalle. Työeläkevakuuttajat ja Tela ehdottavat keinoja tilanteen parantamiseksi.

Työkyvyttömyyden kustannukset ovat suuret: laskentatavasta riippuen kolmesta jopa viiteen miljardiin euroon vuodessa. Kun väestö vanhenee ja työikäisten määrä vähenee, ihmisten työkyvyttömyyttä kannattaisi ehkäistä nykyistä paremmin.

– Voisimme toimia tehokkaammin, jos hoito, etuudet ja kuntoutus sovitettaisiin paremmin yhteen. Järjestelmä saattaa nykyisellään jopa syrjäyttää ihmisiä työelämästä, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan erityisasiantuntija Turkka Sinisalo.

Polku kuntoutukseen on kuoppainen ja täynnä katkoksia

Sinisalo viittaa siihen, että sairastuneen polku terveydenhuollosta kuntoukseen on täynnä katkoksia. Ihminen saa sairastuttuaan sairauspäivärahaa. Jos sitä jatkuu pitkään, hän pyrkii ehkä määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle.

Kuntoutustukea voi saada vain, jos on jo päässyt tutkimuksiin ja tarpeellisiin hoitoihin. Moni ei pääse, koska perusterveydenhoito on tukossa. Työeläkekuntoutusta taas ei voi saada, jos hoidot ovat olennaisesti kesken tai eivät ole edes alkaneet. Lainsäädännön mukaan työeläkekuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että hoidon mahdollisuudet on käytetty niin, että henkilön toimintakyvystä tiedetään tarpeeksi kuntoutuspäätöstä tehtäessä.  Varsinkin mielenterveysongelmista kärsivät nuoret putoavat helposti järjestelmien väliin.

Mielenterveysongelmien yleistyminen haastaa järjestelmää

– Tällä hetkellä varsinkin psykiatristen diagnoosien nousu ykköseksi kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hakemuksissa haastaa järjestelmää. Meidän on mietittävä, onko kehitettävissä jotain uudentyyppisiä työeläkekuntoutuksen malleja, jotka tukisivat paremmin psykiatrisista sairauksista toipuvien paluuta työelämään. Emme voi jatkossa todennäköisesti toimia vain pitkän aikaa käytössä olleiden mallien ja toimenpiteiden varassa, Veritas Eläkevakuutuksen ylilääkäri Hanna Elonheimo pohtii.

Elonheimo on toiminut pitkään myös Kelan asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä.

Myös Telan Sinisalo nostaa korjaustarpeet esiin.

– Palvelujärjestelmä ei nykyisin toimi niin, että ihminen pääsisi ammatilliseen kuntoutukseen oikeaan aikaan. Etuuksien ja palvelujen heikkoja kohtia pitäisi saada korjattua. Esimerkiksi kuntoutuksen kriteereitä pitäisi tarkastella uudelleen, Telan Sinisalo esittää.

Kuntoutuksen kriteereihin ja niiden tiukkenemiseen viittaa myös Varman ylilääkäri Jan Schugk.

– Kuntoutuksen kriteerit tarkistettiin 2020. Sitä ennen työkyvyttömyyden uhkaa arvioitiin ammatillisesti eli suhteessa henkilön omaan ammattiin. Nyt painotetaan yleistä työkyvyttömyyttä. Tämä tarkoittaa, että henkilö ei pysty mihinkään saatavilla olevaan työhön. Tämä on osasyy siihen, että jopa puolet ammatillisen kuntoutuksen hakemuksista hylätään. Näin käy varsinkin nuorempien ihmisten hakemuksille.

Työkyvyttömyyden uhkan arviointi kaiken avain

– Ammatillisen kuntoutuksen saamisen edellytys on, että henkilö menettää todennäköisesti työkykynsä viiden vuoden kuluessa. Tämä uhkan arviointi on prosessin avain. Toinen ratkaiseva asia on arvio siitä, voidaanko ammatillisella kuntoutuksella estää työkyvyttömyyden toteutuminen, Työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri Liisamari Krüger selittää pääperiaatteet. 

– Työkyvyttömyyden uhkaa arvioitaessa olennaisimmat osat ovat hoitavan lääkärin lausunto sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Saamme tietoja myös henkilön työstä sekä koulutus- ja työhistoriasta. Tärkeä osa arviointia on henkilön oma kuvaus selviytymisestä työssään sekä siitä, millaista työtä hän pystyy ja mitä ei pysty tekemään, Varman ylilääkäri Jan Schugk kuvaa.

Työkykyongelmiin on päästävä aikaisemmin kiinni

– Ihmisiä pitäisi pystyä tukemaan nykyistä varhaisemmin – silloin, kun sairaus ei ole vielä niin vaikea, että puhutaan jo työkyvyttömyyden uhasta. Yksi keino on työterveyshuollon varhaisen vaiheen työkokeilu, jota käytetään aivan liian vähän, Krüger huomauttaa.

– Työeläkekuntoutuksen pääsiallinen keino on juuri työkokeilu omaan työhön. Varhaisemmassa vaiheessa tätä voidaan tukea jopa työterveyshuollon päätöksellä. Ilmeisesti tarvitaan lisää koulutusta työhön paluun tukemisesta myös sotehenkilöstölle, jotta tieto mahdollisuuksista leviää, sanoo Veritaksen Elonheimo.

Jos työeläkekuntoutuksen kriteerit eivät täyty, henkilön tilannetta voidaan tarkastella Kelan puolella. Silloin hän siirtyy toisen lainsäädännön piiriin ja saattaa olla oikeutettu Kelan ammatilliseen kuntoutukseen.  

Suomen kuntoutusjärjestelmä nykyään 

Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkevakuuttajat, Kela, työvoimahallinto sekä tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt.

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta niille, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen. Heitä ovat esimerkiksi pitkään työelämän ulkopuolella olleet henkilöt. Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt taas järjestävät kuntoutusta, jos sen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Työvoimahallinto puolestaan järjestää kuntoutusta vajaakuntoisille työntekijöille.

Työeläkekuntoutus ehkäisee työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista

Kun palkansaaja, yrittäjä tai maatalousyrittäjä sairastuu niin, että häntä uhkaa työkyvyttömyys, puhutaan työeläkekuntoutuksesta. Sitä järjestävät ja sen kustantavat työeläkevakuuttajat. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on auttaa pysymään työelämässä ja ehkäistä joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työeläkekuntoutuksen myöntämiselle on lainsäädännössä joukko edellytyksiä. Niitä ovat mm.

• se, että hakija on alle alimman vanhuuseläkeiän
• se, että hänellä on todettu sairaus, vika tai vamma, joka todennäköisesti aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan lähivuosina
• se, että hän on ansainnut työskentelystä vähintään 43 028,38 € (2026 taso) hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden aikana

Työeläkekuntoutus - Työeläkevakuuttajat TELA ry
Suositus kuntoutuksen toimenpiteistä - Työeläkevakuuttajat TELA ry