Pro Uutiset / Katri Kangas
Suomi tarvitsee uuden energiapolitiikan, jossa ulkomailta tuotujen energiatuotteiden vuosittainen kysyntä pyritään suuntaamaan kotimaahan, toteaa valtiovarainministeri Antti Rinne.
Suomi käytti vuonna 2012 lähes 8,5 miljardin euron edestä ulkomailta tuotuja energiatuotteita. Tämä tarkoittaa Rinteen mukaan sitä, että Suomessa on tuon summan edestä kysyntää uudelle energiantuotannolle.
– Tämä vuosittainen kysyntä pitäisi ulkomaiden sijasta pyrkiä suuntaamaan kotimaahan. Tärkeissä verrokkimaissamme Ruotsissa ja Saksassa näin on toimittukin. Sekä Ruotsissa että Saksassa omavarainen ja moderni energiapolitiikka nähdään kansallisena kilpailuetuna ja työpaikkojen luojana, Rinne toteaa.
Energiaratkaisuja arvioitava koko kansantalouden näkökulmasta
Ensi vaiheessa Suomi tarvitsee Rinteen mukaan ajattelutavan muutosta niin, että panostukset uusiutuviin energiamuotoihin aletaan nähdä kilpailukykyä vahvistavina satsauksina, ei heikennyksiä.
Toiseksi energiaratkaisuja olisi jatkossa arvioitava koko kansantalouden näkökulmasta, kasvua ja työllisyyttä painottaen. Kolmanneksi olisi arvioitava, miten Suomelle ominaiset energiaresurssit, kuten osaaminen energiatehokkuudessa tai bioraaka-aineiden ja tuulivoiman hyödyntämisessä, saataisiin parhaiten käyttöön.
Ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset kansantaloudelle ovat Rinteen mukaan jääneet taka-alalle.
– Keväällä 2014 joukko maamme parhaita ilmasto- ja energiapolitiikan akateemisia asiantuntijoita esitti suuntaviivoja uudelle energiapolitiikalle. Akateemikkojen pohdinnassa keskeiseen rooliin nousi tuontienergian vähentäminen, työpaikkojen ja viennin lisääminen sekä maamme kilpailukyvyn parantaminen.
– Uutta energiapolitiikkaa pitäisi rakentaa muun muassa hyödyntämällä täysimääräisesti vahvuuksiamme uusiutuvan energian tuotannossa ja kehittämällä energia- ja resurssitehokkuutta sekä älykkäitä energiajärjestelmiä.
”Suomi tarvitsee kaiken työn”
Rinteen avaus energiapolitiikan uudistamisesta on erittäin hyvä, sanoo Ammattiliitto Pron energia-alan sopimusalavastaava Petteri Hyttinen.
– Suomi tarvitsee Suomeen kaiken sellaisen työn, joka tarjoaa työtä kotimaisista raaka-aineista, Hyttinen toteaa.
Suomen energia- ja ilmastopoliittisessa keskustelussa on syksyn aikana ollut puheenaiheena erityisesti ydinvoima. Valtioelimet ovat käsitelleet edellisen eduskunnan jo kertaalleen hyväksymiä Fennovoiman ja TVO:n jatkohakemuksia.
Ydinvoimalapäätöksiin ei Hyttisen mielestä saa kiinnittää liikaa huomiota, vaan niiden pitää toteutua, kunhan rahoitusjärjestelyt saadaan kuntoon.
– Nyt on oikea aika katsoa jo seuraavia päätöksiä, joita ministeri Rinne esittää. Ydinvoimalapäätökset eivät ole ristiriidassa avauksen kanssa. Ydinvoima on perusvoimaa, jota tarvitaan uusiutuvien tueksi, mutta se on välivaiheen ratkaisu, johon ei liiaksi saa tuudittautua. Kotimaassa työllistäviä energiatyöpaikkoja tarvitaan lisää, Hyttinen toteaa.
– Suomen vahvuus on monipuolinen energiasektori, jota on tavoitteellisesti viherrettävä kestävään suuntaan markkinaehtoisesti, mutta tarvittaessa tuettava järkevillä tukipanoksilla.
Valtionpäämiesten Eurooppa-neuvosto päätti torstaina Brysselissä ilmasto- ja energiapaketista vuosille 2020–2030. EU:n jäsenmaat sopivat vähentävänsä kasvihuonekaasuja vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna sekä lisäävänsä uusiutuvan energian osuuden 27 prosenttiin. Tavoitteena on myös parantaa energiatehokkuutta vähintään 27 prosenttia.