Järjestöjen mukaan jatkuvan oppimisen järjestelmää on uudistettava niin, että se vahvistaa Suomen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Seuraavalla hallituskaudella tulee määritellä selkeä tavoitetila ja toimenpiteet, jotka myös selkeyttävät vastuunjakoa työuran aikaisesta oppimisesta.
Osaamisen kehittämisen investointeja on painotettava niille osaamisalueille, joilla on suurin merkitys Suomen tulevaisuuden työlle ja teollisuudelle. Teknologia-aloilla keskeisiä painopisteitä ovat kaksoissiirtymän ja kriittisten teknologioiden osaaminen erityisesti aloilla, joilla Suomella on vahva teollinen perusta.
– Osaamistarpeet työelämässä elävät jatkuvasti, mutta tällä hetkellä meiltä puuttuu yhteinen kansallinen tilannekuva, miten muutoksiin vastataan, Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Anssi Vuorio toteaa.
– On niin yksittäisen työntekijän kuin yritysten etu, että tämä asia saatetaan kuntoon viipymättä ensi hallituskaudella.
Järjestöt esittävät osaamistarpeiden ennakointiin työelämävetoista ekosysteemiä, jossa yritykset, työelämän järjestöt, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja viranomaiset jakavat ennakointitietoa ja kehittävät yhdessä ratkaisuja osaamisen vahvistamiseksi ja koulutustarjonnan suuntaamiseksi.
Kannanotossa linjataan myös jatkuvan oppimisen kustannusvastuusta koulutuksen rahoituksen osalta. Vastuun tulee kohdistua niille, joiden tarpeisiin koulutuksella vastataan: työnantajalle, kun kyse on yrityksen tarpeesta, valtiolle kansallisissa osaamistarpeissa ja yksilölle silloin, kun koulutus perustuu henkilökohtaisiin uratoiveisiin.
Toimiva jatkuvan oppimisen järjestelmä tukee työllisyyttä pidentämällä työuria ja vahvistamalla työntekijöiden pysymistä työmarkkinoilla. Järjestöjen mukaan jatkuvan oppimisen tulee olla kiinteä osa yritysten ja työelämän arkea.
– Kestävä ja vaikuttava jatkuvan oppimisen järjestelmä syntyy vain laajalla yhteistyöllä, Vuorio linjaa.
Teknologia-alan työmarkkinajärjestöjen kannanotto jatkuvaan oppimiseen.
