”Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun.”
Kun työnhakijan sähköpostilaatikkoon kilahtaa jälleen yksi hylkäysviesti, voi usko omaan itseen joutua koetukselle. Torjutuksi tuleminen voi tuntua henkilökohtaiselta iskulta, vaikka tiedämme, ettei työpaikkoja tällä hetkellä riitä kaikille.
Neurotieteen tutkija ja valmentaja Antonia Gergen kehottaa työnhakijoita suhtautumaan itseensä armollisesti. Evolutiivisesti kehon viestit on tarkoitettu suojelemaan ihmistä.
– Torjutuksi tuleminen sattuu. Se sattuu aivotasolla, se sattuu hermostotasolla, niin psykologisesti kuin fyysisesti. Viime vuosina on tullut paljon tutkimusta siitä, miten hylkääminen tai torjunta rekisteröidään kehossa fyysisenä kipuna, Gergen kertoo.
Gergen on erikoistunut aivojen plastisuuteen, oppimisen hermostollisiin mekanismeihin ja mielen säätelyn taitoihin. Hänen mukaansa syyllistymme vastoinkäymisten kohdalla usein ajattelutapaan, jota psykologiassa kutsutaan attribuutiovirheeksi. Siinä ystävän epäonnistumista työnhaussa perustellaan usein ulkoisilla tekijöillä.
– Ajattelemme, että kenties hänen potentiaaliaan ei nähty, tai ehkä ystävälle on olemassa joku parempi työtilaisuus toisaalla. Kun kyse taas on meistä, löydämme syyt usein itsestämme. Olen huono, en yrittänyt tarpeeksi, minusta ei pidetty, Gergen sanoo.
Kun attribuutiovirheen tiedostaa, voi torjunnasta aiheutuvaa kipua vähentää omien ajatusmallien uudelleen muotoilulla.
Aseta itsellesi parempia tavoitteita
Hylkäys voi pahimmillaan lamaannuttaa ja viedä toimintakyvyn. Gergenin mukaan tunteen taustalla on ihmisen hermoston jakautuminen konfliktiin valmistavaan sympaattiseen hermostoon ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon.
– Hermosto on siinä mielessä yksinkertainen, että ajatusten uudelleen muotoilut eivät välity siihen. Hermostomme tietää vain, olemmeko turvassa vai ei. Kun sympaattinen hermosto on ollut aktivoituneena liian pitkään, saatamme kokea lamaantumista, Gergen sanoo.
Tilasta voi palautua tekemällä asioita, jotka saavat kehon luonnolliset mielihyvähormonit dopamiinin, oksitosiinin ja serotoniinin liikkeelle. Siis esimerkiksi lähtemällä kävelylle tai oleskelemalla auringossa.
Jos uutta työpaikkaa ei yrityksistä huolimatta löydy, turhautuminen kasvaa. Gergenin mukaan toivoa ja motivaatiota voi pitää yllä pilkkomalla lopullinen tavoite pienempiin, saavutettavissa oleviin asioihin.
Kun tavoitteeksi asettaa työsopimuksen allekirjoittamisen sijaan esimerkiksi viiden sähköpostin lähettämisen päivässä, saavat aivot dopamiiniannoksensa nopeammin.
– Jos maaliviivaa ei näy, on tavoitteen eteen paljon vaikeampi alkaa tehdä töitä. Itse yritän asettaa ajatukseni usein niin, että palkitsevaa on yrittäminen, ei lopputulos. Kun on tavallaan jo onnistunut, mahdollinen torjunta sen jälkeen ei satu niin paljon, Gergen sanoo.
Keskity läsnäoloon
Kun elämä on täynnä epävarmuutta ja jokainen hylkäys heikentää itseluottamusta, voi ihmisen sisäinen turvallisuuden tunne kaivata vahvistamista. Gergenin mukaan kyse on taidosta, jonka voi harjoittelun kautta oppia.
– Koemme turvallisuutta silloin, kun pystymme vaikuttamaan itseämme lähellä oleviin asioihin. Erilaisten katastrofiajatusten sijaan kannattaa siis pysähtyä ja avata aistit. Nopea harjoitus on nimetä viisi asiaa mitkä voi nähdä, neljä asiaa jotka voi kuulla, kolme asiaa joita voi koskea, kaksi jotka voi haistaa ja yksi mitä voi maistaa, Gergen sanoo.
Työnhaun keskellä lohtua voi saada myös siitä, että tutkimusten mukaan aivoilla on kyky kehittyä läpi elämän.
– Ajatus siitä, että emme aikuisina voi enää muuttua, on myytti. Voimme luoda itsellemme ympäristön, jossa aivot eivät muutu yhtään, tai ympäristön, jossa ne muuttuvat maksimaalisesti. Muuttumisella tarkoitan, että opitaan uusia taitoja ja optimoidaan aivojen potentiaalia, Gergen sanoo.
Muuttuakseen aivot tarvitsevat uusia ärsykkeitä. Rutiininomaista arkea voi yrittää rikkoa pienillä arjen muutoksilla, kuten järjestämällä työhuoneen uuteen uskoon, juomalla kahvia väärällä kädellä tai vaihtamalla työmatkan reittiä.
Työnhaussa aivojen plastisuutta voi hyödyntää kokeilemalla tehdä jotain eri tavalla kuin aiemmin. Myös torjuntoja voi pitää tilanteina, joiden avulla aivot kasvavat ja kehittyvät.
– Jos voisin sanoa yhden asian ihmiselle, joka on juuri tullut torjutuksi työnhaussa, neuvoisin häntä juhlistamaan itselleen mieluisella tavalla sisukkuuttaan. Aivot ovat nyt yhden kokemuksen rikkaammat. Sitten kehottaisin asettamaan tavoitteeksi kolme uutta hakemusta seuraavan viikon aikana, ilman negatiivista sisäistä puhetta tai odotuksia.
