Digitaidot tähän päivään, se on Jaana Kauran, 58, projekti juuri nyt. Tuotannonsuunnittelijana paperiteollisuuden alihankintayrityksessä työskentelevä Kaura osallistuu omalla ajallaan Karelia-ammattikorkeakoulun digikoulutukseen.
– Omaa osaamista on pakkokin päivittää, jotta pysyy mukana. Monta ahaa-elämystä olen tälläkin opintojaksolla saanut. Excelin käyttökin sujuu jo ihan toiseen malliin kuin aiemmin, hän selittää.
– Olen hirveän innostunut opiskelusta. Joka kerta se naksauttaa ajattelua vähän uuteen asentoon, hän kuvailee.
Aikoinaan opistotasoisen merkonomitutkinnon suorittanut Kaura on täydentänyt osaamistaan koko työuransa ajan. Hän on suorittanut ammattikorkeakoulussa muun muassa opintokokonaisuuksia johtajuudesta. Kielitaitoaan hän kehittää työnantajan tarjoamilla viikoittaisilla englannin yksityistunneilla.
– Olen hirveän innostunut opiskelusta. Joka kerta se naksauttaa ajattelua vähän uuteen asentoon, hän kuvailee.
Vielä joku päivä Kaura aikoo suorittaa tradenomin tutkinnon. Vaikka ikää on mittarissa 58, on vielä jäljellä hyviä työvuosia.
– Koko ajanhan työurat vain pitenevät, Kaura huomauttaa.
Kokemus opintopisteiksi
Vielä jokin aika sitten opistotasoisen merkonomitutkinnon saattoi päivittää muuntokoulutuksessa tradenomitutkinnoksi. Nyt muuntokoulutus on jo historiaa, mutta edelleen tradenomiopinnot ovat mahdollisia vanhan merkonomitutkinnon tehneille.
– Vanhaa opistotasoista tutkintoa ei voi suoraan lukea hyväksi tradenomiopinnoissa. Aikuisopiskelijat voivat kuitenkin eri keinoin osoittaa aiemmissa opinnoissa ja työssä kertynyttä osaamistaan, joka voidaan muuntaa opintopisteiksi, liiketoiminnan lehtori Heli Korpinen LAB-ammattikorkeakoulusta Lappeenrannasta selittää.
Kyse on AHOT-menettelystä eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta.
Jotta aiempi osaaminen kerryttäisi opintopisteitä, pitää sen vastata nykyisen tradenomitutkinnon tavoitteita.
Osaamistaan voi todentaa esimerkiksi omaa työtään opinnollistamalla. Kirjanpitäjänä työskentelevä tradenomiopiskelija voi pitää työstään oppimispäiväkirjaa ja suorittaa näin kirjanpidon opintojakson tai osan siitä.
Osaamista voi myös simuloida. Esimiestehtävissä työskennellyt voi näyttää henkilöstöjohtamisen osaamistaan vaikkapa rekrytointisimulaatiossa. Kuvitteellisen työpaikkailmoituksen laatimalla, haastattelukysymykset ja itse haastattelut tekemällä voi saada opintopisteitä rekrytointikurssista.
Joskus osaamisen tunnistamiseen riittää haastattelu opettajan kanssa. Opettaja käy läpi työtodistuksia ja keskustelee opiskelijan kanssa tämän työkokemuksesta ja aiemmista työtehtävistä.
– Joskus osaamisen tunnistamiseen riittää haastattelu opettajan kanssa. Opettaja käy läpi työtodistuksia ja keskustelee opiskelijan kanssa tämän työkokemuksesta ja aiemmista työtehtävistä, Korpinen kuvailee.
Myös alle kymmenen vuotta nuoremmat korkeakouluopinnot esimerkiksi avoimesta yliopistosta tai avoimesta ammattikorkeakoulusta kerryttävät opintopisteitä.
Käytännössä kokeneiden aikuisopiskelijoiden opinnot vaihtelevat keskenään hyvinkin paljon, sillä opintokokonaisuus räätälöidään kunkin aiemman osaamisen pohjalle.
Korkeakoulututkinto uraa kirittämään
Korpisen mukaan nykyisin on varsin tavallista, että uusi tradenomiopiskelija on jo työelämää nähnyt konkari. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden keski-ikä on noussut koko ajan.
– Aikuisopiskelijat hakeutuvat etenkin verkko-opintoihin sekä verkko- ja lähiopetusta yhdistäviin monimuoto-opintoihin. Yleensä molemmat on suunniteltu niin, että tutkinnon voi suorittaa työn ohessa. Esimerkiksi mahdolliset luennot ovat ilta-aikaan, Korpinen sanoo.
Hän huomauttaa, että LABissa tradenomin verkko-opintoihin on jo enemmän hakijoita kuin perinteisiin päiväopintoihin.
Opistotasoisen merkonomitutkinnon suorittaneet voivat hakea tradenomikoulutukseen merkonomin papereillaan joko yhteishaun kautta tai suoritettujen avoimen ammattikorkeakoulun opintojen perusteella erillishaun kautta.
– Opintojen päivittäminen kannattaa jo ihan senkin vuoksi, että saa korkeakoulututkinnon. Esimerkiksi moniin kuntien ja valtion tehtäviin vaaditaan alempaa korkeakoulututkintoa, joka tradenomitutkintokin on, Korpinen sanoo.
Hän tähdentää, että aina osaamistaan päivittääkseen ei tarvitse opiskella kokonaista tutkintoa. Jo tutkinnon osan tai yhden opintokokonaisuuden suorittaminen voi tuoda merkittävää lisäoppia.
Mikä on aikuiskoulutustuki?
Aikuisena opiskelemaan lähtevä voi hakea tietyin edellytyksin ansiosidonnaista tukea opintoihinsa.
Aikuiskoulutustuki on tarkoitettu jo työelämässä olevien palkansaajien ja yrittäjien osaamisen kehittämiseen. Tukea voi hakea ammatilliseen lisä- tai täydennyskoulutukseen tai koulutukseen, joka johtaa tutkintoon tai tutkinnon osien suorittamiseen.
Täysipäiväisesti työssäkäyvä ei tukea saa, vaan hakijan pitää jäädä osittaiselle tai palkattomalle opintovapaalle. Hoitovapaan tai lomautuksen ajaksi ei aikuiskoulutustukea myönnetä vaikka tuolloin opiskelisikin.
Tukea saadakseen hakijalla pitää olla takanaan vähintään kahdeksan vuoden työhistoria. Palkansaajan on pitänyt olla nykyisen työnantajansa palveluksessa vähintään vuoden ajan ennen opintojen alkua.
Aikuiskoulutustuki määräytyy palkansaajien opintoja edeltävien tulojen mukaan. Esimerkiksi 3 500 euroa kuussa tienaava saa aikuiskoulutustukea noin 1600 euroa kuussa. Mahdolliset opintojen aikaiset tulot voivat vähentää tukisummaa.
Tuen myöntämisestä päättää Työllisyysrahasto.
