Tunnetko olevasi työpaikallasi näkymätön tai työsi tulevan jatkuvasti sivuutetuksi? Tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi on inhimillinen perustarve. Ohitetuksi tulemisen tunteen taustalla voi olla monenlaisia asioita aina työpaikan heikosta palautteen antamisen kulttuurista työpaikkakiusaamiseen.
– Kyseessä voi olla henkilön itsensä tekemä virhepäätelmä, joka syntyy esimerkiksi kuormituksen tai vanhojen kokemusten vuoksi. Voi olla, että henkilö on aiemmin kokenut kiusaamista koulussa tai työpaikalla. Hänelle itselleen näkymättömyyden kokemus on kuitenkin aina aito, Terveystalon vastaava työterveyspsykologi Maria Lehto sanoo.
Työpaikkakiusaamisesta voi olla kyse, jos henkilö osaa selvästi määritellä tilanteet, joissa epäasiallista käyttäytymistä tapahtui ja ihmiset, jotka siihen syyllistyivät. Silloin asiasta tulee tehdä virallinen ilmoitus esihenkilölle.
– Missään nimessä työpaikalla ei pidä kokea häirintää tai epäasiallista kohtelua. Se on myös terveydelle erittäin haitallista. Ilmoituksen jälkeen työnantajalla on velvoite selvittää, mistä on kysymys, Lehto sanoo.
Työntekijöiden eriarvoinen kohtelu, esimerkiksi yhden työntekijän työpanoksen sivuuttaminen, aiheuttaa tunteen epäoikeudenmukaisuudesta. Lehdon mukaan epäreilu johtaminen luo työntekijöiden välille kilpailuasetelmaa, lisää ristiriitoja ja vaurioittaa koko työyhteisön toimintaa.
Palaute auttaa kehittymään
Näkymättömyyden kokemus voi syntyä myös siitä, ettei työstä anneta riittävästi palautetta. Lehdon mukaan pelkkä työstä saatava rahallinen korvaus ei pidemmän päälle riitä.
– Jotta ihminen voi kokea onnistuvansa omassa työssään, hän tarvitsee palautetta. Sitä voi saada niin esihenkilöltä, kollegoilta kuin asiakkailta, Lehto sanoo.
Kun työn tavoitteet ja odotukset ovat selkeät, on omaa työssä suoriutumista helpompi mitata. Kiitoksen lisäksi työntekijä voi tarvita korjaavaa, oikea-aikaista palautetta, joka auttaa muuttumaan ja kehittymään.
– Jotkut saattavat tarvita palautetta toisia enemmän, Lehto sanoo.
Erityisen tärkeää palautteen saaminen on, kun henkilö aloittaa uudessa työroolissa. Jos palautetta ei koe saavansa riittävästi, kannattaa asiasta mainita esihenkilölle.
– Myös kollegat voivat antaa palautetta toisilleen. Työterveyshuollon tekemissä työpaikkaselvityksissä ihmiset mainitsevat mukavat työkaverit valtavaksi voimavaratekijäksi työssä. Se on tärkeä kertoa heille.
Lehdon mukaan palautetta tarvitsevat kaikki. Myös työpaikan kokeneimmalle ja osaavimmalle tekee hyvää kuulla olevansa tärkeä, ja että hänen tekemänsä työ on arvokasta.
Palautteen antaminen ja saaminen ei aina helppoa
Palautteen antamista ja vastaanottamista voi harjoitella. Lehdon mukaan palaute olisi parasta antaa kasvokkain, mutta aina se ei ole mahdollista. Sekä palautteen antajalle että saajalle tärkeintä on, että palaute on aitoa. Palautteen saajaa Lehto kannustaa kuuntelemaan, mitä sen antaja sanoillaan tarkoittaa.
– Jos antaa rakentavaa palautetta, olisi hyvä miettiä etukäteen, minkä asioiden toivoo muuttuvan. Esihenkilö voi lisäksi miettiä, miten työntekijää voisi tukea. Sitten seurataan, toteutuuko yhdessä sovittu asia.
Positiivisenkaan palautteen vastaanottaminen ei ole aina helppoa. Finnish nightmares -sarjakuvassa suomalainen Matti punastuu ja valuu häpeästä pöydän alle, kun pomo kehuu tätä muiden edessä.
– Se kertoo, että se ei ole meille ihan tyypillistä. Saatuja kiitoksia helposti vähätellään tai häkellytään, Lehto sanoo.
Aina palautteeseen ei tarvitse vastata heti.
– Sen sijaan palautteenantajaa voi kiittää, pohtia asiaa ja palata keskusteluun hieman myöhemmin, Lehto sanoo.
Jos omassa työssä on rajoitetut mahdollisuudet saada palautetta, voi sitä antaa myös itse itselleen.
– Itseään kannattaa kiittää. Olemme usein itse kaikista vaativimpia itseämme kohtaan, vaikka organisaation näkökulmasta työ sujuisi erinomaisesti. Myös niissä tilanteissa, joissa emme ole onnistuneet, pitäisi muistaa olla itsensä puolella. Epäonnistumisista voi oppia.