Valmistuin juristiksi yli 25 vuotta sitten. Työurani aikana monet ilmiöt ovat muuttaneet juristin työtä. Alkuvuosina juridista tietoa etsittiin työpaikan ja eduskunnan kirjastosta, oikeustapauksia haettiin painetuista julkaisuista ja asiakirjoja toimitettiin faksilla. Nykyään digitaaliset tietopankit ja Teams-kokoukset ovat arkipäivää.
Aikanaan minuun teki suuren vaikutuksen se, miten vanhemmat kollegat tuottivat ulkomuistista ennakkotapauksia ja työlakien hallituksen esitysten sisältöjä. Tällainen osaaminen oli vuosien, jopa vuosikymmenten, syvällisen perehtymisen ja työn tulos. Oli kertynyt kokemusta ja näkemystä.
Nyt keskustelu pyörii tekoälyn ympärillä. Tekoälyn hyötyjen puolestapuhujat korostavat mielellään säästettyä työaikaa ja vaivatonta tiedonhankintaa. Työaikaa vapautuu muihin tehtäviin, jos tekoäly hoitaa rutiininomaiset tehtävät.
Itse suhtaudun tekoälyyn samanaikaisesti uteliaasti ja varauksella. Tekoäly tarjoaa vastauksia silmänräpäyksessä. Se voi luoda yhteenvedon laajasta asiakokonaisuudesta muutamassa sekunnissa. Vastuu tiedon oikeellisuudesta jää toki käyttäjälle.
Jokaiseen juristin hoitamaan oikeustapaukseen liittyy paljon tiedon keräämistä ja käsittelyä, kuuntelemista, vuorovaikutusta, harkintaa ja ongelmien ratkaisua. Ajattelen, että selvitystyöhön käytetyt tunnit syventävät ammatillista osaamista ja kehittävät valmiuksia perustella omaa kantaa. Jos käytämme selvitystyössä yhä enemmän tekoälyä, menetämmekö tämän oppimisprosessin?
Pron jäsenten erimielisyysasiat ratkaistaan yhteistyössä. Edunvalvonnan sopimusasiantuntijan tai sopimusalavastaavan tehtävänä on selvittää, mistä asiassa on oikeudellisesti kyse, mihin lain tai työehtosopimuksen määräyksiin se perustuu, millaista näyttöä riitaisiin kysymyksiin on saatavissa, ja mitkä ovat jäsenen vaatimukset ja millä perusteilla. Tämän jälkeen pyritään neuvotteluihin työnantajan kanssa. Jos ei sovintoa saavuteta, asia siirretään liiton lakiasiainpäällikölle, joka päättää oikeusavun antamisesta tuomioistuimessa. Mikäli oikeusapu myönnetään, asian hoitaminen siirtyy viime kädessä juristin vastuulle. Työhön kuuluu paljon kohtaamisia ja näkemysten vaihtoa.
Kun asian hoitamiseen osallistuu useita asiantuntijoita ja prosessi voi kestää vuosia, on perusteltua pohtia, miten tekoäly voisi tukea työn eri vaiheita heikentämättä työn laatua.
Huolellinen selvitystyö ja tunnollinen asiaan paneutuminen ovat laadukkaan asianhoidon välttämättömiä edellytyksiä. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Menestyksellinen erimielisyysasioiden hoitaminen edellyttää myös vuorovaikutustaitoja ja yhteistyökykyä suhteessa jäseneen, omiin kollegoihin, vastapuoleen ja tämän asiamiehiin sekä viranomaisiin.
Miten tekoälyä voi hyödyntää juristin työssä? Tekoäly voi tarjota vastauksia juridisiin kysymyksiin. Se voi luonnostella viestipohjia, sopimusluonnoksia ja erilaisia asiakirjoja. Tekoäly on erinomainen kielenkääntäjä ja auttaa laatimaan sujuvaa juridista tekstiä eri kielillä.
Mihin tekoäly ei kykene? Tekoäly ei tunnista tunteita ja mielialoja ihmisten tavoin. Sillä ei ole velvollisuudentuntoa eikä ammattiylpeyttä. Työriidoissa tarvitaan tilannetajua ja tunneälyä. Tekoäly ei voi korvata juristin kanssa käytävää rauhoittavaa keskustelua ennen oikeudenkäyntiä.
Tekoäly osaa tuottaa vastauksia, mutta vastuuta se ei tunne. Se on hyvä renki, mutta huono isäntä. Siksi vastuu jää edelleen ihmiselle.
Kirjoittaja on Pron lakiasianpäällikkö, joka pohtii tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoja oikeudellisessa asiantuntijatyössä.
