Koronakevät on vähitellen kääntymässä kesään, ja monilla työpaikoilla mietitään paluuta konttorille pitkän etätyöputken jälkeen.

– Hallitushan on vahvasti suositellut, että mahdollisuuksien mukaan jatkettaisiin etätöissä vielä kesäkuun ajan. Moni työnantaja tätä suositusta varmasti noudattaakin. Mutta juuri nyt pitäisi miettiä kesälomien jälkeistä aikaa ja varautua mahdolliseen paluuseen työpaikoille, Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen sanoo.

Mietittävää ja tehtävää on paljon, joten työtä ei kannata lykätä.

Poikkeuksellisessa tilanteessa työnantajien pitää tehdä riskienarviointi eli selvittää, millaisia koronaan liittyviä vaaroja ja riskejä työpaikalla on ja mikä niiden terveydellinen merkitys on. Tämän arvioinnin pohjalta pitää laatia toimenpidesuunnitelma ja toteuttaa tarvittavat varotoimet.

Työnantajien pitää tehdä riskienarviointi eli selvittää, millaisia koronaan liittyviä vaaroja ja riskejä työpaikalla on ja mikä niiden terveydellinen merkitys on.

Arviointi ja suunnitelma on syytä tehdä työnantajan, työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutetun yhteistyönä.

– Kaikkien asiantuntemusta tarvitaan. Työsuojeluvaltuutettu tuntee hyvin henkilöstön ja heidän työskentelyolosuhteensa. Jo lainsäädäntökin edellyttää tällaista työsuojeluyhteistoimintaa, jossa henkilöstön edustaja on mukana, Luukkanen selittää.

Suuri osa prolaisista etätöissä

Prolaisista suuri osa on ollut kuluvan kevään aikana kotona etätöissä.

Jotain osviittaa etätyöläisten määristä antaa Pron kysely, joka on lähtenyt kaikille luottamusmiehille, joiden työpaikalla on aloitettu yhteistoimintaneuvottelut huhtikuun loppuun mennessä. Vastausten mukaan työpaikoista 86 prosentissa ainakin osa prolaisista on tehnyt etätyötä. Palvelusektorilla etätyöhön on siirrytty teollisuutta enemmän.

Monilla prolaisilla aloilla työ ei edellytä työpaikalla oloa. Jäsenissä on esimiehiä ja asiantuntijoita.

Työpaikoista 86 prosentissa ainakin osa prolaisista on tehnyt etätyötä. Palvelusektorilla etätyöhön on siirrytty teollisuutta enemmän.

– Uskon, että vastaisuudessa etätyötä tehdään enemmän kuin koronaa edeltävänä aikana etenkin sellaisilla työpaikoilla, joissa se ei ole ollut tapana. Nyt työnantajat ovat huomanneet, että hommat tulevat tehtyä näinkin, Luukkanen arvioi.

Kesän jälkeenkin monien etätyö saattaa jatkua, sillä se voi olla edellytys sille, että työpaikoilla voidaan pitää kiinni tarvittavista turvaväleistä.

Työsuojelu pitää räätälöidä

Mutta mikä sitten toimistoilla ja työmailla on toisin lomien jälkeen?

Luukkasen mukaan vastaukset vaihtelevat työpaikoittain. Kunkin yrityksen pitää räätälöidä omaan työympäristöönsä sopivat ratkaisut.

– Varsin moni prolainen työskentelee avokonttorissa. Siellä pitää pohtia esimerkiksi etäisyyksiä ja mahdollisesti työtilojen rajaamista sermein tai vaikkapa korkein kaapein. Samoin kahvihuoneen käyttöä täytyy ehkä vuorottaa, jottei paikalla ole kerralla liikaa väkeä. Kokoukset pitää pitää totuttua suuremmissa tiloissa. Käsidesiä täytyy olla tarjolla, Luukkanen listaa mahdollisia toimenpiteitä.

Ratkaisut voivat olla myös luovia. Töissä voidaan käydä vaikkapa vuoropäivinä. Osa henkilöstöstä tulee toimistolle maanantaisin ja tiistaisin ja osa on etätöissä, loppuviikosta vaihdetaan toisin päin.

Luukkanen tähdentää, että lähtökohta työsuojelua ja koronaa miettiessä on tartuntojen estäminen. Jos se ei ole mahdollista, pitää koettaa minimoida mahdollisuus saada tartunta.

Ratkaisut voivat olla myös luovia. Töissä voidaan käydä vaikkapa vuoropäivinä.

Olennainen osa turvallista töihin paluuta on myös tiedottaminen ja kouluttaminen. Koko henkilöstön pitää tietää ja ymmärtää, miten työpaikalla toimitaan, jotta työskentely on kaikille turvallista.

Ohjeita erilaisiin toimenpiteisiin löytyy muun muassa Työterveyslaitoksen ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto OSHAn verkkosivuilta.

Riskiryhmäläisille eri menettely

Oma kysymyksensä ovat riskiryhmiin kuuluvat tai ne työntekijät, joiden lähipiirissä on riskiryhmäläisiä.

– Oma terveys kuuluu arkaluonteisiin asioihin, joista ei ole pakko kertoa esimiehille. Tässä tilanteessa voi kuitenkin olla järkevää kertoa riskiryhmään kuulumisesta, jotta se voidaan ottaa huomioon työpaikalla, Luukkanen sanoo.

Hän muistuttaa, että työnantaja ei ole lääketieteen asiantuntija eikä voi arvioida, kuuluuko työntekijä riskiryhmään vai ei. Arviointi kuuluu työterveyshuollolle. Tarvittaessa sieltä voi pyytää työnantajalle lausunnon esimerkiksi siitä, että terveydentilan vuoksi pitää tehdä etätöitä.

Esimiesten vastuu

Moni prolainen kantaa esimiehenä poikkeustilanteessa erityistä vastuuta. Heidän pitäisi Luukkasen mukaan nyt herkällä korvalla kuunnella alaistensa tuntoja ja vointia.

– Olisi hyvä, että esimies keskustelisi kahden jokaisen alaisensa kanssa. Siinä voi samalla tarkkailla näkyykö merkkejä siitä, että alainen tarvitsisi vaikkapa työterveyshuollon tukea, Luukkanen kannustaa.

Hän muistuttaa, että ihmiset reagoivat koronaan kovin monella tavalla, ylipäätään epidemia kohtaa ihmisiä eri tavoin. Yhdelle korona on kaukainen asia, toinen on sairastanut taudin vakavana ja kolmas on voinut menettää läheisensä.

Moni prolainen kantaa esimiehenä poikkeustilanteessa erityistä vastuuta. Heidän pitäisi Luukkasen mukaan nyt herkällä korvalla kuunnella alaistensa tuntoja ja vointia.

Henkinen jälkihoito pitää ottaa työpaikoilla huomioon. Henkilöstölle on tiedotettava niistä tukitoimista, joita esimerkiksi työterveyshuolto tarjoaa.

– Tätä ei vain voi lakaista maton alle ja ajatella, että nyt se on ohi ja jatketaan normaalisti, Luukkanen painottaa.

Työterveyslaitoksen työhönpaluuohjeet 

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto OSHAn ohjeet