Pro Uutiset/Yle
Tuulivoima laskee odotettua rajummin sähkön keskihintaa Pohjoismaiden sähköpörssissä Nord Poolissa, kertoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tehty riippumaton tutkimus. Tutkimuksen mukaan tuulivoima leikkaa pohjoismaisten sähkönkuluttajien sähkölaskua 68 prosenttia vuosina 2001–2020.
Sähkönostajilla tarkoitetaan esimerkiksi teollisuutta, kauppaa ja kotitalouksia. Tutkimus arvioi, että pohjoismaisten sähkönkuluttajien vuotuinen sähkölasku putoaa tuulivoiman vuoksi 18 miljardista eurosta alle kuuteen miljardiin vuosien 2001–2020 välillä. Tuulivoima pienentäisi siis vuotuista sähkölaskua 12 miljardia euroa.
Tutkimus tarkastelee jo toteutuneita ja seuraavan viiden vuoden aikana toteutumassa olevia tuulivoimahankkeita.
Tulosten mukaan kehitys on jo vakaasti käynnissä. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski ja tutkija Iivo Vehviläinen laskevat tutkimuksessa, että sähkö on jo halventunut 2000-luvun alusta nykypäivään 20 prosenttia tuulivoiman ansiosta. Tämä tarkoittaa 3–4 miljardin euron vuotuisia säästöjä sähkönostajille.
Liski pitää tuloksia dramaattisina. Voittajia ovat suuret sähkönostajat: Edullinen sähkö parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja laskee kaupan kustannuksia.
Suomi ei tosin saa täyttä hyötyä sähköpörssin keskihinnan pudotuksesta, sillä Ruotsin ja Suomen välillä ei ole tarpeeksi sähkönsiirtoon tarvittavia kaapeleita. Maiden välille muodostuvan pullonkaulan takia Suomessa on Ruotsia selvästi kalliimpi sähkö.
Myöskään tavalliset kotitaloudet eivät näkisi rajua sähkölaskun pudotusta, sillä kotitaloussähkön hinnasta vain 40–50 prosenttia on energian osuutta. Loppu koostuu veroista ja siirtomaksuista, jotka tuppaavat nousemaan jatkuvasti.
Mikäli kehitys toteutuu tutkimuksessa kuvatulla tavalla, suurimpia häviäjiä olisivat perinteiset energiayhtiöt. Ne voivat menettää tutkimuksen mukaan vuosittain miljardien eurojen arvosta esimerkiksi vesivoimalla ja ydinvoimalla aiemmin tahkottuja tuloja.
Myös suomalaisen energiajärjestelmän ylpeys, yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on uhattuna. Esimerkiksi kivihiilellä toimivat lauhdesähkövoimalat tuulivoima syrjäyttää tutkimuksen mukaan kokonaan.
Tuulivoiman määrä kasvaa yhä
Sähkön hintaromahduksen voisi kuvitella johtuvan pitkästä taantumasta ja teollisuuden sähkönkäytön vähenemisestä. Liski huomauttaa, että Pohjoismaiden tasolla sähkönkulutus on pysynyt vakaasti noin 400 terawattitunnissa. Teollisuuden heikko tila on lähinnä leikannut kysynnän kasvua.
Tutkimuksen mukaan sähkö halpenee juuri tuulivoiman takia. Liski sanoo, että tuulivoiman vaikutusta pohjoismaiseen sähkömarkkinaan ei ole tähän mennessä tunnettu kovin hyvin, sillä tuulivoima laskee sähkön hintaa monimutkaisella tavalla.
Karkeasti yksinkertaistaen: Tuulivoiman tuottaminen on suhteellisen halpaa ja se syrjäyttää markkinoilta kalliimpaa kivihiilellä tuotettua sähköä. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mihin hintaan vesivoimaa voi myydä. Vesivoiman hinnalla taas on suuri vaikutus koko sähkömarkkinaan, sillä vesivoima kattaa noin puolet Pohjoismaiden sähkönkulutuksesta.
– On merkittävää, että suhteellisen pieni määrä tuulivoimaa muuttaa huomattavasti markkinan toimintaedellytyksiä ja sitä, kuka markkinoilla voittaa ja kuka häviää. Tämä voi johtaa koko sähkömarkkinan uudelleenjärjestymiseen, sanoo Liski Ylen haastattelussa.
Tuulivoima kattaa nyt noin viisi prosenttia Pohjoismaissa kulutetusta sähköstä. Osuus nousee arviolta kymmeneen prosenttiin vuonna 2020.
Seuraavina vuosikymmeninä tuulivoiman osuus voi vielä nousta selvästi, sillä ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää länsimaiden energiajärjestelmien muuttamista kokonaan päästöttömiksi 2050 mennessä.