Vapaa-ajan lisäksi yksinäisyys ulottuu myös työelämään. Lähes joka neljäs suomalainen kokee yksinäisyyttä työelämässä, selviää HelsinkiMission Työelämän yksinäisyys -barometristä.

Ammattiliitto Pron vastaavan tutkijan Petri Palmun mukaan päältä katsoen Pron jäsenillä on hyvät sosiaaliset ympäristöt estämään yksinäisyyttä. Pron työmarkkinatutkimusaineiston mukaan jäsenillä on työssä paljon erilaisia työpaikan sisäisiä ja ulkoisia sosiaalisia yhteyksiä, mutta toki poikkeuksiakin on.

– Työn sosiaalista luonnetta korostavat asiakkaiden ja kollegoiden kanssa toiminen. Työtehtävä voi edellyttää sosiaalisten kontaktien hallintaa. Joillakin aloilla, kuten suunnittelu- ja konsulttialalla, työ on enemmän yksinäistä puurtamista. Normaaliin työn arkeen kuuluu muiden ihmisten auttaminen, töiden jakaminen ja palautteen saaminen. Työn ulkopuolella Pron jäsenillä on varsin hyvät sosiaaliset verkostot.

Kymmenen prosenttia Pron jäsenistä on kokenut kiusaamista

Joka kuudes suomalaisen on kokenut ulossulkemista työyhteisöstään, selviää HelsinkiMission barometristä. Sosiaalinen ulossulkeminen voi olla esimerkiksi sitä, ettei työkaveria kutsuta lounaalle tai kahville muiden mukana, häntä ei huomioida palavereissa tai reagoida hänen mielipiteeseensä. Työntekijältä voidaan evätä työtehtäviä tai projekteja.

Pron tutkimuksen perusteella noin kymmenellä prosentilla jäsenistä on selvää kokemusta itseen kohdistuvasta kiusanteosta, ahdistelusta tai häirinnästä. Työntekijän eristäminen muusta yhteisöstä esimerkiksi mielipiteen tai jonkin muun tekijän takia ei kuitenkaan ole työyhteisön vallitseva piirre.

– Syrjintä on usein seurausta johdon luomasta kulttuurista, myös työntekijöiden asettaminen kilpailemaan liian kovaa toisia vastaan voi vähentää yhteisöllisyyden tunnetta. Ay-liikkeen joukkovoimalla työpaikalla on todettu erittäin myönteisiä vaikutuksia parantamaan työyhteisöllisyyttä ja myös organisaation johtamisen inhimillisyyttä, Palmu kertoo.

Korona lisäsi yksinäisyyttä

HelsinkiMission barometrin mukaan korona-aika on lisännyt yksinäisyyden kokemuksia. Ennen koronaa yksinäisyyttä koki ajoittain joka viides, nyt joka kolmas. Yksinäisyyden tunne on lisääntynyt erityisesti nuorilla ja yksinasuvilla.

Palmun mukaan koronan takia lisääntyneet etätyöt voivat muuttaa työyhteisön sosiaalista dynamiikkaa.

– Kommunikointi voi myös lisääntyä, mutta se on yleensä erilaista kuin livetapaamiset. Pron jäsenille fyysisesti tapaaminen näyttää datan mukaan olevan korvaamaton sosiaalisen toiminnan muoto, pelkkä virtuaalinen kanssakäyminen ei riitä.

Palmun mukaan hybridityössä kiire ja esimerkiksi joustavat työajat voivat myös lisätä yksinäisyyttä.

– Kun ihmiset eivät ehdi tavata toisiaan kunnolla, kontaktien ja yhteydenpidon laatu heikkenee.

Yksinäisyyttä voi olla hankala tunnistaa

Joka kolmas on havainnut yksinäisyyttä työyhteisössään ainakin silloin tällöin, selviää HelsinkiMission barometristä. Yksinäisyyttä voi olla silti haastava tunnistaa, sillä yksinäisyys on subjektiivinen kokemus eikä välttämättä näy ulospäin.

Ihmiset haluavat löytää samanhenkistä seuraa ja kuulua yhteisöön. Tutkija Palmun mukaan verkostot ja joukkovoima olivatkin tärkeitä syitä liittyä Prohon, kun uusilta jäseniltä kysyttiin liittymisen syitä.

Toisaalta yksinäistyminen tai yksinäisyyteen ajautuminen voi myös tapahtua kavereilta tai työyhteisöltä huomaamatta, joten on tärkeää, että esihenkilötyö toimii hyvin.

– Esihenkilöllä pitää olla herkkyys ymmärtää erilaisia sosiaalisia luonteenpiirteitä ja organisaation toiminnan mahdollisia vaikutuksia erilaisiin yksilöihin.

Lisää tutkimuksia löydät Pron tutkimussovelluksesta.