Työhaastattelussa on yksinkertainen nyrkkisääntö: Haastattelussa saa kysyä vain tietoja, jotka ovat työn hoitamisen kannalta tarpeellisia. Tällaisia ovat hakijan pätevyyden ja sopivuuden kannalta oleelliset asiat sekä sellaiset terveystiedot, joilla on välitöntä merkitystä siihen, että hakija pystyy työtä tekemään. Kaikki muut kysymykset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, jopa laittomia. Työnhakija voikin jättää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, jotka eivät ole työsuhteen kannalta oleellisia.
Seuraavia asioita ei työhaastattelussa saa lähtökohtaisesti kysyä, muutamia harvinaisia poikkeustapauksia lukuun ottamatta.
Perhesuhteet ja vanhemmat
Perhesuhteisiin liittyvät kysymykset eivät kuulu työhaastatteluun. Siksi esimerkiksi kysymykset siviilisäädystä, vanhempien ammateista ja kotiseudusta ovat kiellettyjen kysymysten listalla. Työhaastattelussa ei saa kysyä sitäkään, arvottaako parisuhteen työn tekemisen edelle, tai asuuko yksin vai jotenkin muuten.
Lapset ja raskaus
Tasa-arvolain perusteella kiellettyjä haastattelukysymyksiä ovat esimerkiksi kysymykset raskaudesta, perhesuunnittelusta, lasten lukumäärästä ja lastenhoidon järjestämisestä. Näitä kysymyksiä kysytään edelleen naisilta turhan usein.
Seksuaalinen suuntautuneisuus ja seurustelu
Henkilön seksuaalinen suuntautuneisuus tai seurustelu eivät ole työhön liittyviä asioita, eikä niistä saa kysyä. Oletko sinkku tai kenen kanssa seurustelet ovat työhaastattelussa kiellettyjä aiheita.
Ikä
Myös ikä kuuluu kiellettyjen kysymysten listalle, koska sillä ei ole merkitystä työssä selviytymiseen ja koska sen perusteella voidaan syrjiä hakuprosessissa, mikä on kiellettyä yhdenvertaisuuslaissa. Ikäsyrjintää voivat kokea kaikenikäiset.
Kansalaisuus ja etninen alkuperä
Työnhakijan kansalaisuus ja etninen alkuperä ovat myös sopimattomia aiheita. Esimerkiksi seuraavat kysymykset ovat kiellettyjä: Missä päin juuresi ovat? Mistä vanhempasi ovat kotoisin?
Uskonto ja poliittinen vakaumus
Uskontoon ja poliittiseen vakaumukseen liittyvät kysymykset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Rippikoulun käyminen ei ole työn kannalta oleellinen asia, eikä se, mitä puoluetta kannattaa tai toimiiko poliittisesti jollain tavalla. Tästä on kuitenkin poikkeus. Jos puoluetoimisto hakee kampanjapäällikköä, silloin poliittiseen vakaumukseen liittyvät kysymykset ovat sallittuja. Tai jos hakee töihin tiettyihin kirkon tehtäviin, voi olla perusteltua kysyä uskonnollisesta vakaumuksesta.
Ammattiliittoon kuuluminen
Kiellettyjen kysymysten listaan kuuluvat ammattiliiton jäsenyys ja ammattiliitossa toimiminen. Siten esimerkiksi työhaastattelussa ei saa kysyä, mihin ammattiliittoon kuulut tai menisitkö lakkoon, jos sellainen tulisi.
Armeija ja sotilasarvo
Vaikka puolustusvoimien johtamiskoulutusta arvostetaan, työhaastattelussa ei saa kysyä, joko asevelvollisuus on suoritettu, onko käynyt armeijan vai siviilipalveluksen tai minkä sotilasarvon on saanut. Ainoa poikkeus tähän on sellaiset puolustusvoimien työtehtävät, joiden vaatimuksena on tietty sotilasarvo.
Alkoholin, tupakan tai huumeiden käyttö
Työhaastattelussa ei saa kysyä tupakoitko tai paljonko käytät alkoholia tai käytätkö huumeita. Huumausainetestiä ei saa tehdä osana työhaastattelua. Sellainen voidaan tehdä vain tehtävään valitulle henkilölle ja hänellekin ainoastaan, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Terveydentilaa koskevat tiedot
Mitään henkilökohtaisia terveystietoja ei lähtökohtaisesti saa kysyä työhaastattelussa. Poikkeuksena ovat tehtävät, joissa on selkeät terveyteen liittyvät vaatimukset kuten esimerkiksi lentäjän ammatti. Siten esimerkiksi kysymykset – syötkö mitään lääkkeitä säännöllisesti, mitä sairauksia sairastat, oletko ollut sairaalahoidossa lähiaikoina –ovat kiellettyjä.
On kuitenkin soveliasta kysyä yleisesti, onko hakijalla mitään terveydellisiä esteitä työtehtävän suorittamiseen. Esimerkiksi palomiehen tulee täyttää tietyt terveydelliset ja fyysisen suorituskyvyn vaatimukset. Silloinkin hakijan terveydentila tarkistetaan niin sanotussa lääkärin työhöntulotarkastuksessa valinnan jälkeen (usein tällaisessa tapauksessa valinta on ehdollinen työhöntulotarkastuksen läpäisemiselle).
Artikkelin asiantuntijana toimi Ammattiliitto Pron lakitiimin juristi Jonna Riiali.
