Muun muassa tällaisiin epäilyksiin ja vääristyneisiin käsityksiin uravalmentaja Tiina Parikka törmää jatkuvasti työssään. Samat teemat toistuivat myös hänen vuoden 2024 alussa tekemässään LinkedIn-kyselyssä. Kyselyssä hän pyysi ihmisiä kertomaan käsityksiään iästä. Selvitys kertoi, että etenkin nuorempia pelottaa oma vanheneminen.
– Että mihin heistä oikein on iän karttuessa. Sen sijaan vanhemmat vastaajat, etenkin yli 50-vuotiaat, kertoivat olevansa elämänsä kunnossa, dynaamisia, uteliaita tulevaisuuden suhteen ja äärimmäisen motivoituneita uusiin haasteisiin. He myönsivät ajatelleensa nuorempina myös itse, ettei 50 vuotta täyttäneillä olisi enää annettavaa työelämässä, Parikka sanoo.
Kun asenteet ja ennakkoluulot ovat tällaisia, ei ihme, että konkareilla on vaikeuksia työllistyä, vaikka heillä on osaamista kymmenien vuosien edestä ja monipuolisesti kokemusta. Aivan kuin osaaminen katoaisi taivaan tuuliin 50-vuotispäivän jälkeen!
Palkkaisitko oman äitisi töihin?
Miksi uusi työpaikka on osaajalla kiven takana, ja mitä ikäsyrjinnälle voisi oikeasti tehdä? Miten ikääntyneempien työnsaantimahdollisuuksia voisi parantaa?
Ainakin rekrytointiin tarvittaisiin enemmän eri-ikäisiä ihmisiä.
– Useissa yrityksissä työhakemuksia läpikäyvät ensivaiheessa 25–35-vuotiaat. Kun he saavat eteensä omien vanhempiensa ikäisten hakemuksia, tulee herkästi mieleen, että enhän mä nyt oman äitini tai isäni kanssa töitä halua tehdä. Hieman vanhemmat rekrytoijat tietäisivät monien ennakkoluulojen olevan vailla todellisuuspohjaa.
Moneen kertaan perättömiksi todetut syyt vanhempien työntekijöiden lisääntyvistä sairauslomista tai motivaation puutteesta voitaisiin jo vihdoin unohtaa. Tutkimusten mukaan pitkään työelämässä olleilla työntekijöillä on vähemmän sairauspoissaoloja. He osaavat ottaa työn todennäköisesti myös nuorempia rennommin, sillä kokemus tuo varmuutta ja auttaa hallitsemaan kokonaisuuksia.
– Usein työpaikoilla saatetaan ajatella, että varttuneemmat työntekijät eivät hallitse vaikkapa moderneja työvälineitä. Ohjelmistot ja toimintatavat ovat kuitenkin opittavissa, kenties hieman hitaammin kuin nuorempana, mutta toisaalta kokenut työntekijä osaa yhdistellä kokemuksia ja aiemmin opittua nuorempia paremmin.
Ihmiset ovat myös yksilöitä, eivät yhtenäinen joukko.
– Siksi on resurssien tuhlaamista, jos pitkän kokemuksen omaavia työntekijöitä ei kutsuta edes työhaastatteluun vain iän perusteella.
Konkarin työmotivaatiokin on yleensä erinomainen, eikä mailaa puristeta epätoivoisesti.
– Päinvastoin, varttuneemmilla työntekijöillä perhetilannekin on usein nuorempia helpompi. He eivät jää kotiin hoitamaan sairastuneita lapsia, talous on tasapainossa ja lainat maksettuna. Työntekoon on aikaa ja kiinnostusta. Asenne työhönkin voi olla rennompi.
Kiinnostaakohan alempi asema oikeasti työntekijää?
Osa rekrytoijista saattaa karsastaa niitä, jotka hakevat töihin aiempaa vaatimattomampaan tehtävään. Ajatellaan, ettei heillä olisi aitoa halua ja kiinnostusta työhön. Ja saattaapa joku töitä hakevakin nolostella uudenlaista uravalintaansa.
– Väittäisin kyllä, että tämän päivän työelämässä ollaan ihan oikeasti kiinnostuneita työstä jota haetaan. Työhaastattelussa kannattaakin kysyä hakijalta, miksi juuri tämä työ ja tässä elämäntilanteesta kiinnostaa, Parikka sanoo.
Kaikille jatkuva lisävastuiden saaminen tai korkeampi palkka ei olekaan tärkeintä. Parhaimmillaan hakijan mietitty vastaus kertoo vahvasta motivaatiosta ja laaja-alaisesta näkemyksestä, joka hyödyttäisi työyhteisöä varsinaista työtehtävää laajemminkin.
– Joku johtotason huippupaikalla työskennellyt saattaisi olla vaikkapa todella kiinnostunut projektityöstä muutamana päivänä viikossa. Yritys saisi varmasti täyden työpanoksen ja lisäarvoa osaajasta koko organisaatiolle. Meidän pitäisi ylipäätään uskaltaa ajatella luovemmin työelämän rakenteita ja mahdollistaa uudenlaisia urasiirtymiä.
Ammattilaisen apu ei kerro epätoivosta vaan viisaudesta
Tiina Parikka on törmännyt käsitykseen, että uravalmentajan avun hyödyntäminen olisi jollain lailla erityisen epätoivoista. Siksi siitä ei välttämättä kehdata edes kertoa ulkopuolisille. Parikka toivoisi, että olisimme avarakatseisempia.
Monessa työpaikassa ura- ja osaamispolkuja mietitään vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, mikä on hieno asia. Kaikissa työpaikoissa näin ei ole. Uravalmentaja auttaa hälventämään epävarmuutta ja pelkoja ja ennen kaikkea sanoittamaan osaamista.
– Itse asiassa kaikenikäisten kannattaisi miettiä tulevaisuuden uratoiveitaan esimerkiksi myös ammattiliiton koulutuksissa. Siitäkin huolimatta, että työpaikka tuntuisikin varmalta ja työ antoisalta. Se parantaa työssä viihtymistä, mutta nopeuttaisi työnhaun aloittamista, jos työttömyys osuu kohdalle. Työttömyys on lähes kaikille jonkinlainen kolaus itsetunnolle, vaikka syy työttömyyteen ei olisikaan oma. On tärkeä tunnistaa, miten paljon voi itse tehdä työllistymisen edistämiseksi ja toimia sen suuntaisesti.
UusioUra – rekrytointi- ja uravalmennustapahtuma yli 45-vuotiaille
Lisää uravalmentaja Tiina Parikan ajatuksia ja vinkkejä kuulet UusioUra-tapahtumassa 4.9. Helsingin Kaapelitehtaalla. UusioUra on rekrytointi- ja uravalmennustapahtuma yli 45-vuotiaille.
Tarjolla on työpaikkoja, ajankohtaisia ja innostavia puheenvuoroja sekä vinkkejä työnhakuun. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää Ammattiliitto Pro.
