Yksi tapa pidentää työuria
Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki sai alkunsa vuonna 2009, kun hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat tavoitteesta nostaa keskimääräistä eläkeikää vuoteen 2025 mennessä. Lain ansiosta tapahtuu seuraavaa:
– Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon sekä muun terveydenhuollon yhteistyö tiivistyy.
– Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.
– Työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista tarvitaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäivältä.
– Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta aikaisemman neljän kuukauden sijasta.
Pro-lehti/Natasha Petrell
Kun sairausloma pitkittyy, kynnys palata töihin nousee. Pitkältä sairauslomalta palaavien tilanteen helpottamiseksi sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki muuttuu kesäkuun alussa. Työterveyshuollon ja työnantajan roolit muuttuvat entistä aktiivisemmiksi. Kun pitkittyvään työkyvyttömyyteen puututaan ajoissa, suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä voidaan välttää.
– Tavoitteena on kannustaa työterveyshuoltoa, työnantajaa ja työntekijää pohtimaan yhdessä sairastuneen työntekijän tilannetta ja toimia, joilla työhönpaluu helpottuisi, lakia valmistelemassa ollut hallitussihteeri Virpi Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.
Kenenkään etu ei ole, että sairastunut syrjäytyy pitkäksi aikaa tai jopa kokonaan työelämästä.
Työkyky syyniin entistä aiemmin
Nykyisin sairastunut voi olla pitkään poissa töistä työterveyshuollon tietämättä, jos sairausloman on kirjoittanut esimerkiksi yksityisen lääkäriaseman lääkäri. Lakimuutoksen jälkeen työnantajan pitää ilmoittaa yli kuukauden mittaisesta sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon.
Tämän jälkeen työnantajan on selvitettävä yhdessä työtekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyshuolto laatii jäljellä olevasta työkyvystä lausunnon, jonka työntekijä toimittaa Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Jos sitä ei toimita ajoissa, sairauspäivärahan maksaminen katkeaa.
Sairauspäivärahapäivät voivat kertyä kahden edeltävän vuoden ajalta. Ne voivat kertyä myös eri sairauksista. Virpi Korhonen muistuttaa, että lyhyissä sairastumisissa on omavastuuaika. Ne eivät kerrytä sairauspäivärahapäiviä.
Kela muistuttaa lausunnosta
Kela muistuttaa lausunnosta viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 60. Viimeistään silloin työkyvynarviointi tulee käynnistää. Myös työntekijä itse voi olla yhteydessä työterveyshuoltoon.
Jo nyt työnantaja, työterveyshuolto ja työntekijä ovat voineet tehdä yhteistyötä töihinpaluun helpottamiseksi.
– Lakimuutoksella tämä halutaan tuoda osaksi kaikkia pitkittyviä työkyvyttömyyksiä. Nyt työpaikoilla on ollut hyvin vaihtelevia käytäntöjä siinä, miten töihinpaluuta on helpotettu, hallitussihteeri Korhonen kertoo.
Tarkoitus on löytää konkreettisia keinoja ja tukitoimia.
– Esimiehen rooli on keskeinen, koska hänellä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa olosuhteisiin työpaikalla.
Lakimuutoksen tavoitteena on myös, että jatkossa Kelan tekemä kuntoutustarveselvitys pystyttäisiin tekemään oikeaan aikaan. Se pitäisi tehdä 60 sairauspäivärahapäivän kohdalla.
– Kun nykyisellään sairauspäivärahan hakuaika on ollut neljä kuukautta, määräaika on saattanut jo mennä, kun Kela saa tiedon työkyvyttömyydestä, Virpi Korhonen kertoo.
Jotta Kela saisi tiedon ajoissa, sairauspäivärahaa on vastedes haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.
Lisää aihepiiristä:
2.5.2012 "Kaikki voittavat, kun työtehtävät räätälöidään kunnon mukaan"
16.4.2012 Pitkittyvään sairauslomaan puututtava yhä ripeämmin