Hyvinvoiva henkilöstö viihtyy työssään. Ammattiliitto Pro toimii Työturvallisuuskeskuksen (TTK) yhteistyökumppanina ja tarjoaa Työhyvinvointikortti-koulutusta sopimusalojen yrityksille.
Kuva: TTK
Pro Uutiset/Katja Palhus
Työpaikkakiusaamisjutut ovat vaikeimmin hoidettavia työsuojeluasioita.
– Aina ei ole selvää onko kyseessä todellinen kiusaaminen eli työturvallisuuslain tarkoittama häirintä ja epäasiallinen kohtelu, toteaa työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tarja Korkalainen Ammattiliitto Prosta.
Joskus työpaikan ongelma on epäkohteliaisuus, rankka huumorinkäyttö tai huono johtaminen.
Pysäytä kiusaaja
Oleellista on selvittää täyttääkö toiminta epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit.
– Kiusatun on ensin kerrottava kiusaajalleen mitkä teot tuntuvat epäasialliselta kohtelulta ja kiusaajaa on pyydettävä lopettamaan ikävät teot, työympäristöasiantuntija Tarja Korkalainen neuvoo.
Jos kiusaaja ei lopeta, asia on syytä viedä työnantajan tietoon kirjallisella ilmoituksella. Sen jälkeen asian selvittely ja epäasiallisen kohtelun lopettaminen siirtyy työnantajan vastuulle. Jos työantaja ei ryhdy ilmoituksesta huolimatta toimenpiteisiin, Pron jäsen saa apua juttunsa selvittämiseen liitosta.
– Kaikki mikä tuntuu epämukavalta, ei välttämättä ole kiusaamista. Toisaalta kiusaajat ovat erittäin taitavia toimimaan niin, että heidän tekonsa on vaikea näyttää toteen.
Sähköpostit tai muut näytöt kiusaamisesta kannattaa säilyttää. Työtovereilta voi kysyä mielipidettä tilanteesta. Entä voiko heitä tarvittaessa käyttää todistajina epäasiallisesta kohtelusta?
– Ilman työyhteisön hyväksyntää kiusaaja joutuu muuttamaan käyttäytymistään, Korkalainen muistuttaa joukkovoimasta.
Useampi kuin joka kymmenes toimihenkilö on kohdannut henkistä väkivaltaa työpaikallaan. Näin kertoivat Pron työmarkkinatutkimukseen vuonna 2011 vastanneet toimihenkilöt.
Naiset kokevat miehiä hieman useammin kiusantekoa, ahdistelua ja häirintää.
Tiettyjen henkilöiden suosimista tai syrjintää työpaikalla oli havainnut 40 prosenttia Pron työmarkkinakyselyyn vuonna 2011 vastanneista.
Työhyvinvointia kannattaa kehittää
Kaikilla työpaikoilla ei vielä ole riittävästi tietoa työhyvinvointia säätelevistä laeista ja työsuojelun menettelytavoista, joita työpaikoilla on noudatettava.
– Työhyvinvoinnin kehittämiseen kannattaa käyttää aikaa, sanoo Tarja Korkalainen.
Työhyvinvointi auttaa organisaatiota menestymään, edistää työurien kestoa ja vähentää sairaus- ja eläkekuluja. Hyvinvoiva henkilöstö viihtyy työssään. Motivoitunut ja työhönsä sitoutunut työyhteisö toimii tehokkaasti.
Ammattiliitto Pro toimii Työturvallisuuskeskuksen (TTK) yhteistyökumppanina ja tarjoaa Työhyvinvointikortti-koulutusta sopimusalojen yrityksille.
Koulutus soveltuu koko henkilöstölle. Erityisesti esimiehet, työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet saavat koulutuksesta tietoa ja tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Pron jäsenet voivat lukea kurssista lisää kirjautumalla jäsensivuille.
Kysy kurssia työpaikallesi tanja.lehtoranta(at)proliitto.fi tai tarja.korkalainen(at)proliitto.fi
Lisää aihepiiristä
9.1.2011 TKK tarttui työhyvinvointikorttiin