Pro Uutiset
Ajasta ja paikasta riippumaton työ lisääntyy ict-alalla. Työssä korostuu toisaalta itseohjautuvuus ja toisaalta verkottuminen.
Jep, muutosta on tapahtunut ict-alalla, nyökytellään työpajan ryhmätyön keskeltä Ammattiliitto Pron Ruoholahden sisäpihalla. Samassa pöydässä muutosta pohtivat ict-alan yritysten henkilöstöjohtoa, luottamushenkilöitä sekä Ammattiliitto Prota että Palvelualojen työnantajaliitto Paltaa edustavat asiantuntijat.
– Näemme tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Meidän alalla muutos on myönteinen asia, toteaa pääluottamusmies Miia Pajunen Fonectalta.
Datan hyödyntäminen ja teknologian kehittyminen vaikuttavat liiketoimintaan.
– Skaala, joka yrityksen on hallittava, on laajentunut ja työssä tarvitaan yhä laajemmin erilaista osaamista, arvioi Heikki Pokela, Telian vt. henkilöstöjohtaja.
Työssä tarvittavan koulutuksen suunnittelu on vaikeaa sekä oppilaitoksille että työpaikoille.
– Pulma on, miten tunnistetaan osaaminen, jota tarvitaan esimerkiksi viiden vuoden päästä, huomauttaa Sakari Syrjälä, henkilöstön kehittämispäällikkö Louneasta.
Toisaalta tekijöiltä odotetaan monien asioiden osaamista, toisaalta kapea-alaista erikoisosaamista.
– Tiedon analytiikkaa tarvitaan ainakin lisää, sanoo luottamusmies Mika Oja DNA:lta.
Tiedon määrä, joka asiakkaista on käytettävissä, lisääntyy. Data-ohjautuvuus on kaikkien alojen haaste.
Mitä asiakas haluaa?
Vaikka teknologia luo uusia tehtäviä, tarve ihmisen työlle ei häviä, arvioidaan työpajassa, johon otti osaa noin 30 osallistujaa.
– Mukana oli myös useita liiketoiminnasta vastaavia johtajia. On tärkeää, että myös businessmallien kehittäjät osallistuvat keskusteluun liittotasolla, toteaa ict-sektorin johtaja Antti Hakala Prosta.
Edelleen on asiakkaita, jotka haluavat palvelua ja tulevaisuuden asiakaspalvelu onkin digin ja henkilökohtaisen palvelun yhdistelmä.
Asiakas haluaa reaaliaikaisuutta, chattia ja valita oman palvelukanavansa yksilöllisesti. Ict-alan asiakaspalvelusta iso osa on ulkoistettu. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten kokonaisuus näkyy ja toimii asiakkaan mielestä.
Asiakasta on kuunneltava entistä tarkemmin, sillä asiakkaat ei ole enää yhtä uskollisia kuin 10 vuotta sitten ja yritys vaihtuu toiseen helposti.
Hyötyä työpaikan arkeen
Työtä ei tehdä enää neuvotteluhuoneissa vaan kohtaamisissa verkon yli.
– Siksi kasvokkain kohtaamisen arvo nousee. Ict-alan eri toimijoiden tapaamisia toivotaan lisää, sanoo henkilöstökonsultti ja luottamusmies Hilkka Reenkola Elisalta.
Syyskuussa on luvassa laajempi työpaja ja seminaari. Tavoite on saada yhteistyöstä hyötyä työpaikan arkeen.
– Liitot ovat kyllä tehneet ict-alalla hyvinvointiyhteistyötä, mutta nyt on ensimmäinen kerta, kun mukana ovat työnantajien edustajat eli esimerkiksi yritysten henkilöstöjohtajia ja bisneksen linjajohtoa näin laajasti, summaa ict-alan sopimusalavastaava Karri Lybeck Prosta.
