Orpon hallituksen esitykset henkilöön liittyvän irtisanomissuojan ja määräaikaisuuksien sääntelyn heikentämisestä voivat vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen väestökasvuun ja talouden kestävyyteen.
Hallitus perustelee muutoksia talouden ja työllisyyden parantamisella. Väitteet eivät kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua – eivät edes hallituksen omien selvitysten perusteella.
Hallituksen esitysten perusteluissa myönnetään suoraan, ettei esityksillä ole tutkimuksilla todettuja vaikutuksia työllisyyteen.
Hallituksen esityksessä perustellaan muutoksen tarvetta erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa on vähän "henkilöstökysymyksiin perehtyneitä työntekijöitä". Jo nyt tilastojen ja oikeustapausten perusteella iso osa laittomista irtisanomisista ja työsuhderiidoista tapahtuu pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Työterveyslaitoksen mukaan merkittävä syy ristiriitatilanteisiin johtuu HR-osaamisen puutteesta. Pitäisikö työntekijän suojaa heikentää siksi, että työnantaja ei tunne riittävästi lainsäädäntöä?
Työelämän ongelmat eivät ratkea työsuhdeturvaa purkamalla vaan työnantajien osaamista vahvistamalla. Myös niin sanottu alisuoriutuminen johtuu tutkimusten mukaan usein epäselvästä johtamisesta.
Hallituksen esitys määräaikaisten sopimusten helpottamisesta on talouspoliittisesti ristiriitainen: perusteluosassa viitattujen tutkimusten mukaan määräaikaisten työsuhteiden sääntelyn keventäminen heikentää tuottavuutta – ja siten talouskasvua.
– Väestörakenteen kehitys ja alhainen syntyvyys vaikuttavat huoltosuhteeseen ja sitä kautta julkiseen talouteen, työvoiman saatavuuteen ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamiseen, ministeri Grahn-Laasonen totesi tiedotteessaan vuosi sitten. Suomen talouden suunnan muuttaminen on meidän kaikkien vakava kysymys.
Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut tukemaan syntyvyyttä ja perheystävällistä työelämää. Hallituksen tilaama väestöpoliittinen selvitys toteaa selvästi, että työelämän epävarmuus lykkää perheellistymistä ja alentaa syntyvyyttä: – Naisilla työsuhteen määräaikaisuus voi olla yhteydessä lastensaannin viivästymiseen ja raskaussyrjinnän pelkoon ja tällä on todennettuja vaikutuksia myös esikoisen saantiin. Hallitus toimii nyt omia tavoitteitaan vastaan esittäessään määräaikaisuusperusteen heikentämistä.
25–29-vuotiaista naisista joka kolmas työskentelee jo määräaikaisessa työsuhteessa. Tyypillisin syrjinnän muoto on määräaikaisen sopimuksen uusimatta jättäminen raskauden vuoksi. Suomessa määräaikaiset työt ovat yleisempiä kuin EU-maissa keskimäärin.
Paitsi, että irtisanomisen ja määräaikaisuusperusteiden heikennykset avaavat oven mielivallalle (HS 18.9.), ne eivät edistä väitettyä työllisyyttä tai pureudu työllistämisen ongelmiin. Sen sijaan ne heikentävät työsuhdeturvaa ja lisäävät työelämän epävarmuutta, millä on tutkitusti kielteisiä vaikutuksia niin yksilöille kuin yhteiskunnan tulevaisuudellekin.
Kirjoittaja on Pron yhteiskuntasuhde- ja palvelujohtaja.
