Työnantaja kutsuu neuvonpitoon kesken työpäivän. Paikan päällä palaverin syyksi selviää työsuhteen päättäminen. Tarjolla on joko irtisanomisilmoitus tai työsuhteen päättämissopimuksen allekirjoittaminen. Päättää pitää ennen kuin poistuu huoneesta.

– Tällaistakin joskus näkee. Tuollaisessa tilanteessa työntekijä lamaantuu helposti eikä pysty järkevästi punnitsemaan irtisanomisen ja päättämissopimuksen seuraamuksia itselleen, lakiasiainpäällikkö Patrik Stenholm Ammattiliitto Prosta pohtii.

Stenholmin mukaan ennen neuvonpitoa työntekijälle pitäisi kertoa, että palaverin syy on mahdollinen työsuhteen päättäminen. Työntekijälle pitäisi niin ikään antaa mahdollisuus ottaa neuvotteluihin mukaan mieluiten luottamusmies, toissijaisesti joku muu henkilö. Päätöksen tekemiseen pitäisi antaa riittävästi aikaa.

 Työntekijälle pitäisi  antaa mahdollisuus ottaa neuvotteluihin mukaan mieluiten luottamusmies, toissijaisesti joku muu henkilö.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös

Korkein oikeus teki vastikään ennakkopäätöksen tapauksessa, jossa työnantaja oli painostanut työntekijää valitsemaan irtisanomisen tai heikommat ehdot sisältäneen päättämissopimuksen välillä. Irtisanominen olisi tiennyt huonoa työtodistusta, mutta parempia taloudellisia ehtoja. Päättämissopimus taas huonompia korvauksia, mutta hyvää työtodistusta. Työntekijä allekirjoitti päättämissopimuksen.

Korkein oikeus mitätöi sopimuksen ja määräsi työnantajan maksamaan työntekijälle kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

– Korkeimman oikeuden päätös korostaa sitä, että sopimuksen mitätöimisen perusteeksi riittää se, että tilanne on työntekijälle yllätyksellinen ja epämiellyttävä eikä hän ole pystynyt ennalta varautumaan neuvotteluun ja mahdolliseen esitykseen, Stenholm tähdentää.

Aiemmassa oikeuskäytännössä on painotettu enemmän tapauskohtaisia olosuhteita ja erityisesti sitä, että työntekijä ei ole vastaavissa tilanteissa kyennyt punnitsemaan vaihtoehtoja esimerkiksi lamaantumisen vuoksi.

Sopimus voi merkitä karenssia

Jos eteensä saa työsuhteen päättämissopimuksen, kannattaa pyytää aikalisää ja luetuttaa sopimus liiton lakimiehellä ennen allekirjoittamista. Samoin on hyvä olla yhteydessä työttömyyskassaan ja selvittää, millaisia vaikutuksia sopimuksella voi olla työttömyysturvaan.

Päättämissopimuksen allekirjoittaminen voi merkitä kolmen kuukauden karenssia ja työttömyysetuuksien menettämistä tuolta ajalta.

– Sopimuksen ehtojen ja korvauksen kohtuullisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi irtisanomisajan palkka pitäisi maksaa heti tai ainakaan irtisanomisaikana ei sovitusti pitäisi olla työntekovelvoitetta. Tämä takaa sen, että voi mennä toisen työnantajan palvelukseen menettämättä irtisanomisajan palkkaa, Stenholm neuvoo.

Kirjallisesti on hyvä sopia myös siitä, milloin ja miten vanhan työnantajan omaisuus luovutetaan. Työntekijälle pitää taata riittävästi aikaa oman työpisteen tyhjentämiseen ja mahdollisen henkilökohtaisen materiaalin poistamiseen työpuhelimesta ja -tietokoneelta.

Samoin kannattaa sopia kirjallisesti työllistymistä edistävän työtodistuksen toimittamisesta ja siitä, keneen mahdollinen tuleva työnantaja voi olla yhteydessä, jos hän haluaa kysyä suositteluja ja siinä yhteydessä työsuhteen päättämissyytä.

Apua päättämissopimuksen ehtojen arvioimiseen saa nimenomaan ammattiliitosta. Yleinen työttömyyskassa ei vastaavaa oikeudellista apua tarjoa.

Apua päättämissopimuksen ehtojen arvioimiseen saa nimenomaan ammattiliitosta. Yleinen työttömyyskassa ei vastaavaa apua tarjoa.

Sopimuksen voi riitauttaa

Jos sopimuksen on kuitenkin hätäännyksissään allekirjoittanut, neuvoo Stenholm olemaan heti yhteydessä oman ammattiliiton asiamieheen.

– Siinä ei kannata jäädä murehtimaan päiviksi tai viikoiksi. Työnantajan kanssa käydyn palaverin jälkeen kannattaa myös tehdä itselleen neuvonpidosta muistiinpanot. Ihmismieli on sellainen, että helposti unohtaa ne ikävät asiat.

Tilannetta kannattaa käydä myös tuoreeltaan läpi puolison tai jonkun muun läheisen ihmisen kanssa. Henkistä pahoinvointiaan on hyvä käydä läpi myös työterveyshuollon kanssa.

Omien tuntemusten jakaminen voi helpottaa omaa oloa. Toisaalta jos päättämissopimus riitautetaan, yhteydenpito työterveyshuoltoon tai esimerkiksi puolison kanssa käydyt keskustelut voivat olla osa näyttöä oikeudessa.

– Oma tarve aikalisälle on hyvä tuoda esiin myös kesken neuvonpidon. Näin työnantaja on tietoinen siitä, ettei työntekijä koe sillä hetkellä kykenevänsä punnitsemaan vaihtoehtoja, Stenholm selittää.

Oikeus voi mitätöidä päättämissopimuksen, jos se katsoo, että se on solmittu esimerkiksi painostuksen alla olosuhteissa, joissa työntekijä ei ole pystynyt riittävästi harkitsemaan päätöstään.

Joskus sopimus on järkevä vaihtoehto

Stenholmin mukaan työsuhteen päättämissopimuksia solmitaan suhteellisen paljon. Johtotehtävissä työskentelevä saa todennäköisemmin päättämissopimuksen allekirjoitettavakseen kuin rivityöntekijä.

Reilu ja yhteisymmärryksessä harkiten solmittu työsuhteen päättämissopimus voi olla työntekijälle myös järkevä vaihtoehto.

Vain pieni osa yhdessä sovituista päättämissopimuksista riitautetaan puutteelliseen tahdonmuodostukseen vedoten.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös