– Se oli kyllä ihan täydellinen yllätys.
Sellainen oli Kalle Sallilan fiilis, kun hän sai maaliskuussa kuulla, että Ammattiliitto Pro on valinnut hänet vuoden työsuojeluvaltuutetuksi. Hän työskentelee Teknoksen Rajamäen tehtaalla jauhemaalituotannon työnjohtajana. Hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta myös tehtaan 68 toimihenkilön ja ylemmän toimihenkilön työsuojeluvaltuutettuna.
– Työntekijöillä on omat valtuutettunsa, ja teemmekin jatkuvasti yhteistyötä yli henkilöstöryhmä- ja osastorajojen ja edistämme myös toistemme työhyvinvointia. Työsuojelu on yhteispeliä, josta hyötyvät kaikki, Sallila linjaa.
Ehkä juuri tämä asenne on syy siihen, että vaikka valinta oli Sallilalle yllätys, se ei ollut sitä muille. Sallila tunnetaan ihmisenä, joka sitoutuu tehtäviinsä ja kääntää mieluummin valokeilan tärkeisiin asioihin kuin itseensä.
– Palkinnosta tuli tosi hieno fiilis. Työsuojeluvaltuutetun työ on vähän sellaista, että asiat ovat silloin hyvin, kun mistään ei kuulu mitään.
Varasijalta pikavauhdilla tositoimiin
Teknokselle Sallila tuli 18 vuotta sitten. Pesti työsuojeluvaltuutettuna alkoi hieman sattumalta kaksi vuotta sitten. Sallila lupautui varahenkilöksi, mutta pääsikin pian tositoimiin, kun alkuperäinen työsuojeluvaltuutettu vaihtoi tehtäviä.
– Työsuojeluvaltuutettuna olen samojen asioiden äärellä kuin muutenkin esihenkilönä, nyt vain mietin samoja asioita hieman laajemmin. Koen velvollisuudekseni hoitaa hommat niin, että ihmisillä on täällä asiat mahdollisimman hyvin.
Työsuojelun tehtävät vievät Sallilalta välillä pari tuntia viikossa, joskus pari päivää. Sallilaa motivoi se, että näin hän pääsee itse kehittämään työkulttuuria.
Hän puhuukin mielellään paljon työkulttuurista, sillä työelämän mukana myös työsuojelun rooli on muuttunut ja monipuolistunut.
– Perinteisesti työsuojelussa on ajateltu, ettei kenelläkään katkea sormet koneen sisään. Se on edelleen tärkeää, mutta katson työsuojelua laajemmin. Tavoitteenani on, että jokainen lähtee tehtaalta terveenä kotiin ja on ehkä jopa paremmalla tuulella kuin tänne tullessaan.
Työsuojelussa yrityksellä ja henkilöstöllä on yhteiset tavoitteet
Teknoksen maaleja valmistava tehdas on osa kemianteollisuutta, jossa fyysisellä työsuojelulla on pitkät perinteet. Tehtaalla pitää varmistua siitä, että työt suunnitellaan ja ohjeistetaan turvallisiksi ja että esimerkiksi oikeanlaisia suojavarusteita on työpisteillä riittävästi. Työpaikan ulkopuolella Sallila istuu myös kemianteollisuuden työalatoimikunnassa, missä palkansaaja- ja työnantajaliitot edistävät työhyvinvointia yhdessä.
– Työsuojelu on siinä mielessä kiitollista, että työntekijöillä ja työnantajilla on yhteinen tavoite. Kun työntekijöillä on töissä hyvä olla, se näkyy myös tehtaan tuloksessa.
Sallila painottaa, että, yksittäisten ja fyysisten riskien sijaan on tärkeää katsoa työsuojelua kokonaisuutena, joka kehittää työpaikkaa entistä paremmaksi. Puheessa nousevat esiin sellaiset teemat kuin häirintä, ahdistelu, kiusaaminen, joihin Teknoksella on nollatoleranssi.
Epäkohtiin puuttuminen ja työelämätaitojen valmentaminen ovat tärkeä osa työsuojelua: huono työilmapiiri on usein syynä myös uupumiseen ja työperäisiin mielenterveyden häiriöihin.
– Ylipäätään mielenterveyden ylläpito on työpaikoilla suuri haaste. Nykyään ei kaiveta ojaa, vaan istutaan läppärin edessä ja tehdään erilaisia tehtäviä päällekkäin ja paljon yksin. Etenkin miehisillä aloilla on vaikea myöntää, että voidaan tarvita apua. Se on tehtävä helpoksi kaikille.
