Pro Uutiset 

Viime vuonna Suomessa sattui palkansaajille yhteensä 127 991 työtapaturmaa, joista 24 500 työmatkalla, selviää Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoista. Työpaikkatapaturmien määrä nousi vuodesta 2016 viidellä prosentilla ja työmatkatapaturmien 14 prosentilla.

Tammi–maaliskuussa liukkauden kelien takia sattui tavanomaista enemmän työmatkatapaturmia.

– Ennakointi, työjärjestelyt, riittävän ajan varaaminen työmatkaan ja kelin mukaisten varusteiden käyttö auttavat ennaltaehkäisemään työmatkatapaturmia, Tapaturmavakuutuskeskuksen tutkimuspäällikkö Marja Kaari kertoo.

Tapaturmataajuus nousi teollisuudessa sekä hallinto- ja tukipalveluissa

Tapaturmataajuus kuvaa työturvallisuuden muutosta ja se lasketaan jakamalla sattuneiden työpaikkatapaturmien lukumäärä vastaavana aikana tehdyillä työtunneilla.

Vuonna 2017 tapaturmataajuus nousi noin kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Korkein taajuus oli rakentamisessa 60,9 prosenttia, tosin laskua oli kaksi prosenttia edellisvuodesta. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa taajuus oli 52,4 prosenttia ja teollisuudessa 32,1 prosenttia. 

– Tapaturmataajuus nousi teollisuudessa ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa kuudelle prosentilla edellisvuodesta, kertoo työympäristöasiantuntija Tanja Luukkanen Ammattiliitto Prosta.

Taajuuden nousua aloilla selittää osittain vuokratyössä sattuneiden työtapaturmien lisääntyminen.

– Työtapaturmien lisääntymisen syynä voi olla riittämätön perehdytys työtehtäviin sekä turvallisiin työtapoihin. Monilla työpaikoilla voi olla edelleen epäselvää, kenen vastuulla vuokratyöntekijä työpaikalla työskentelee, Luukkanen jatkaa.

Turvallisempi työpaikka ehkäisemällä haittoja

Ammattitautien ehkäiseminen on yhtä tärkeää kuin työtapaturmienkin Suurin osa ammattitaudeista liittyy kemiallisiin altisteisiin, kuten orgaanisiin- ja mineraalipölyihin.

– Lähtökohta on, että jokaisella työpaikalla tiedetään, mitä kemikaaleja on käytössä ja tunnetaan niiden ominaisuudet sekä käyttöön liittyvät vaarat, Tanja Luukkanen kertoo.

Työssä ja työprosesseissa voi syntyä erilaisia kemiallisia altisteita, kuten pölyä ja höyryjä. 

Altisteisiin liittyvät vaarat ja haitat on arvioitava ja sen perusteella toteutettava tarvittavat toimenpiteet riskien hallitsemiseksi.

Fysikaalisista altisteista suurin ammattitautien aiheuttaja on melu. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantajan on tunnistettava ja selvitettävä melua aiheuttavat tekijät ja arvioitava työntekijöiden altistuminen niille.

– Selvityksen perusteella työnantajan on ryhdyttävä toimiin työntekijän altistumisen vähentämiseksi niin, ettei siitä ole haittaa tai varaa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle.  Työnantajan on poistettava melun vaarat ja haitat. Mikäli se ei ole täysin mahdollista, melua on vähennettävä niin paljon kuin mahdollista, Luukkanen jatkaa.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto kampanjoi kemiallisten altisteiden tunnistamisen ja hallitsemisen puolesta. Virasto etsii myös ehdotuksia kilpailuun työpaikkojen hyvistä käytännöistä.