Pro selvitti jäsenkyselyllä, mitä toimihenkilöiden työsuhteen ehdoille ja ansiokehitykselle on tapahtunut vuosina 2022–2024 eli sen jälkeen, kun UPM kieltäytyi neuvottelemasta ja sopimasta toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Paperiteollisuuden yleissitova toimihenkilösopimus päättyi vuonna 2021.
Vastausten perusteella toimihenkilöiden ansiokehitys on olematonta ja työilmapiiri on heikentynyt entisestään. Pron kyselyyn vastanneista 67 prosenttia ei ollut saanut palkankotuksia ollenkaan vuonna 2022, vuonna 2023 ilman palkankorotuksia oli jäänyt 56 prosenttia vastaajista, ja vuonna 2024 vastaava luku oli 63 prosenttia.
Palkankorotuksen saaneista yli puolet kertoi saaneensa vuosina 2022 ja 2023 pienemmät korotukset kuin paperiteollisuuden toimihenkilöiden yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa keskimäärin sovittiin (53 prosenttia vuonna 2022, 53 prosenttia vuonna 2023), vuonna 2024 jopa 89 prosenttia vastaajista oli saanut keskimääräistä pienemmät korotukset.
Vuosille 2022–2024 yhteensä sovittuja paperiteollisuuden keskimääräisiä sopimuskorotuksia pienemmän korotuksen oli saanut jopa 82 prosenttia korotuksen saaneista. Henkilökohtaisia palkkakeskusteluja esihenkilön kanssa oli käynyt 56 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Vastaajista 78 prosenttia on sitä mieltä, että työilmapiiri on UPM:llä muuttunut huonompaan suuntaan, 18 prosentin mukaan se on pysynyt ennallaan ja vain 4 prosentin mielestä mennyt parempaan suuntaan.
Valtaosa miettii työpaikan vaihtamista
Jopa 70 prosenttia vastaajista kertoo harkitsevansa työpaikan vaihtamista. Sopimusalavastaava Jari Uschanovin mukaan UPM on työnantajana kyllä reagoinut toimihenkilöiden joukkopakoon, sillä se on teettänyt useimmille uudet työsopimukset, joissa toimihenkilön päättäessä työsuhteen irtisanomisaika on kolme kuukautta.
– Tämä vaikeuttaa huomattavasti toimihenkilöiden työllistymistä ja on hyvin kyseenalainen keino sitouttaa alan ammattilaisia, Uschanov toteaa.
Työsuhteen ehtojen muuttumista koskeviin kysymyksiin tuli paljon kirjallisia avovastauksia, joista lähes kaikki koskivat työehtosopimuksen puuttumisen vuoksi tapahtuneita heikennyksiä. Vastanneista 96 prosenttia on sitä mieltä, että toimihenkilöillä pitäisi olla oma työehtosopimus ja 85 prosentin mukaan oikeus valita oma luottamusmies.
Pron puheenjohtajan Niko Simolan mielestä Pron jäsenten kohtelu UPM:llä on malliesimerkki siitä, miksi työehtojen ja sopimuksien puolesta pitää tarvittaessa käyttää joukkovoimaa.
– Meneillään olevat työehtosopimusneuvottelut osoittavat, että ammattiliittoja tarvitaan ja palkansaajien kannattaa järjestäytyä, Simola toteaa.
Pro toteutti kyselyn UPM:llä työskenteleville jäsenilleen tammi-helmikuussa 2025. Vastaajista 81 prosenttia työskentelee paperiteollisuudessa ja 19 prosenttia mekaanisessa metsäteollisuudessa.
