Hyppää pääsisältöön

Uskomaton uratarina: 52 vuotta samassa työpaikassa

osmo paakki
Yli 52 vuotta samassa työpaikassa, saman aiheen parissa. Puisevaa? Osmo Paakin tarina kertoo, että sitä se ei ainakaan ole. Työn sisältö, oman osaamisen kehittäminen ja hyvä porukka pitävät kiinni työn imussa – jopa puoli vuosisataa. Ikävää tarinassa on vain työuran viimeinen tehtävä.

Uskomaton uratarina: 52 vuotta samassa työpaikassa

Julkaistu 08.03.2021 klo 10:22
ProStoori
Kirjoittanut
Tarja Sinervo
Kuvaaja Kaisu Jouppi
Yli 52 vuotta samassa työpaikassa, saman aiheen parissa. Puisevaa? Osmo Paakin tarina kertoo, että sitä se ei ainakaan ole. Työn sisältö, oman osaamisen kehittäminen ja hyvä porukka pitävät kiinni työn imussa – jopa puoli vuosisataa. Ikävää tarinassa on vain työuran viimeinen tehtävä.

14-vuotias Osmo Paakki aloitti työt Oy Esmi Ab:n palveluksessa24.8.1970.

–Tehtävänä oli kasata teleteknisiä kojeita ja laitteita yrityksen Lauttasaaren tehtaalla. Kolmen vuoden kuluttua minut ylennettiin työhön opastajaksi ja sitä jatkui armeijavuoteen 1975 saakka.

Armeijan jälkeen työ jatkui, ja aloin samalla opiskella työn ohessa. Työteknikoksi valmistuin vuonna 1979 elektroniikkalinjalta, sitten ylioppilaaksi 2001 ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta luonnontieteiden kandidaatiksi 2010 pääaineena ohjelmistotekniikka.

Kiitos työnantajalle opintojen mahdollistamisesta

– Esmille ja omalle esimiehelleni kuuluu iso kiitos siitä, että työnantaja on aina joustanut niin, että opinnot työn ohessa ja työaikanakin ovat olleet mahdollisia. Työnantajan kursseja olen käynyt varmaan yli 50 erilaista. Koulutuksiin on voinut itse hakea ja niihin on aina suhtauduttu hyvin kannustavasti, Paakki kertoo.

Vaikka osaaminen on karttunut huimasti opintojen ja kokemuksen myötä, työtehtävät ovat 1980-luvulta lähtien pyörineet saman aiheen parissa: paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmien testauslaitteiden elektroniikan ja ohjelmistojen suunnittelussa (Testing Engineer) sekä testausautomatiikan ja laadunvarmistamisen kehittämisen parissa. Nykyään Paakin titteli on Quality Assurance Manager eli laadunvarmistuspäällikkö.

–  Tehtäviini on kuulunut muun muassa ISO9001:2015 laatujärjestelmän ylläpitäminen sekä sisäiset- ja ulkoiset laatuauditoinnit, Paakki kertoo.

Esimiesvastuuta on tullut työhön luontevasti kokemuksen myötä. Paakin ympärille on rakentunut mukava tiimi, jonka kanssa on yhdessä tehty töitä vuosikymmeniä, vaikka yritys on samaan aikaan elänyt omaa elämäänsä.

Suomalainen Esmi syntyi alun perin nimellä Electrosignal-Sähkömerkki Oy vuonna 1936. Nimi vaihtui Esmiksi 1967 ja osaksi A. Ahlström yhtiötä siirryttiin 1991. Muutaman fuusion jälkeen 2001 yritys ostettiin osaksi ranskalaista Schneider Electriciä, ja 2010 se sulautui kokonaan emoyhtiöön.

Tietotekniikan murros isoin työelämän mullistus

Puolessa vuosisadassa ylivoimaisesti eniten työelämää on mullistanut tietotekniikan murros, jonka ytimessä Paakki on elänyt konkreettisesti sen ensimetreiltä lähtien.

– 1980-luvulla ensimmäiset ohjelmistokehitystyöt tehtiin UNIX-ympäristössä. 1984 sain henkilökohtaisen tietokoneen. Sen jälkeen vähitellen jokainen sai oman koneen ja ne kytkettiin verkkoon talon sisällä. Kun internet 1990-luvun alussa saapui, yksikkömme muutti Olariin ja pääsimme ulkoverkkoon. Siitä alkoi webin ja sähköpostin käyttö.

 

Innostus äänessä Paakki kertoo myös toisesta merkittävästä muutoksesta työssään.

– Me otimme yrityksessä ensimmäisenä käyttöön niin sanotun ketterän Agile-projektityömallin käyttöön. Kun perinteisesti töissä edettiin niin sanotulla vesiputousmallilla tarkkojen suunnitelmien mukaan, nyt olemme tehneet töitä joustavasti. Muutoksia voidaan tehdä aina tarvittaessa niin työsuunnitelmaan kuin toimintaankin. Sen myötä olemme voineet enemmän kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja nähdä nopeasti, meneekö projekti oikeaan suuntaan ja muuttaa toimintaa tarpeen mukaan. Olemme sitten saaneet kouluttaa muitakin konsernin maita tämän mallin käyttöön.

osmo paakki

 

Luottamusmiehen viimeinen tehtävä

Sopuisan porukan myötävaikutuksella Paakki suostui ottamaan ensin työsuojeluvaltuutetun tehtävät kontolleen 1980-luvulta alkaen ja sen jälkeen viidentoista vuoden verran luottamusmiehen tehtävät.

– Luottamusmiehenä kaikki on mennyt hyvin ja tehtävä on ollut helppo, kun eripuraa ei ole eikä meille näihin päiviin saakka ole mitään vakavampia sattunut. Nyt sitten kohdalleni tulivat elämäni ensimmäiset yt:t, kun yritys siirtää koko viidenkymmenen hengen yksikkömme toiminnot ulkomaille.

Osmo Paakin piti alun perin jäädä eläkkeelle tämän vuoden alussa ja perheen suunnitelmissa oli muuttaa Espanjaan talveksi. Mutta ensin tuli korona ja sitten työpaikan myllerrykset. Paakki suostui jäämään vielä ”saattohommiin” ensi vuoden maaliskuulle saakka, jolloin yksikkö lakkautetaan.

Väistämättä herää mieleen kysymys, loppuuko yksikön työ Paakin eläköitymisen vuoksi. Mutta hän kertoo kaksi viimeistä vuotta perehdyttäneensä nuorempaa työntekijää tehtäviensä jatkajaksi. Asiasta oli sovittu esimiehenkin kanssa. Suuressa kansainvälisessä konsernissa asioita voi kuitenkin tapahtua yllättäen.

Neuvotteluissa hyvä henki

Yhdessä Ammattiliitto Pron sopimusala-asiamies Piia Säkkisen kanssa on neuvoteltu, miten työntekijät saatellaan matkaan niin hyvin kuin mahdollista.

– Hyvin saimme klaarattua hommat. Nyt selvitellään vielä, millaiset te-palvelut työnantaja järjestää. Siirrossa pitäisi saada tieto siirtymään toiseen maahan, mutta ei sitä oikein kukaan pysty tekemään, ellei henkilöstö mene uuteen kohteeseen, Paakki pohtii.

Pron Piia Säkkinen huomasi yhteistyötä tehdessä, että Schneider Electronicilla oli todella hyvä henki neuvottelijoiden kesken.

– Kiinnitin huomioita siihen, miten hyvin eri henkilöstöryhmät tukivat toisiaan erilaisissa edunvalvonta-asioissa. Jos toimihenkilöillä oli joku tavoite, niin työntekijät miettivät, kuinka he voisivat omalta osaltaan edistää toimihenkilöitä pääsemään tavoitteeseen – ja myös toisin päin.

 Neuvotteluissa päästiin hyviin ratkaisuihin, kun koko porukka piti yhtä ja oli valmis tukemaan toinen toisiaan. Säkkiselle välittyi, että tässä työpaikassa henkilöstön edustajat todella huolehtivat työntekijöiden edusta ja hyvinvoinnista loppuun asti.

– Toisinaan tällaisessa tilanteessa alkaa tiukka oman edun valvonta, eikä kyetä yhteistyöhön. Se hankaloittaa entisestään jo muutenkin vaikeaa tilannetta työpaikalla. Schneiderilla oli todella hyvä henki neuvottelijoiden kesken, ja jäi tunne, että nyt lakkautettiin sellainen työpaikka missä henkilöstöllä on ollut hyvä työskennellä ja luoda työuraa, Säkkinen kertoo.

Itsenäisyys ja hyvä porukka motivoivat työssä

Kunnioitettavan pitkään pestiin Osmo Paakkia on motivoinut kaksi asiaa.

– Olen saanut tehdä täysin itsenäisesti omaa työtäni ja minulla on ollut hyvät esimiehet. He on luottaneet toimintaani niin, ettei siihen ole tarvinnut puuttua. Heille on riittänyt, kun hoitaa oman tonttinsa. Toki kehityskeskustelut ja monet käytännön asiat on hoidettu kuten asiaan kuuluu.

– Toinen työssä kiinni pitänyt asia on ollut hyvä porukka. Meillä on organisaatio pysynyt aika samana vuodesta, jopa vuosikymmenestä toiseen.

Yrityksessä on todella pitkiä palvelusvuosia henkilöstöllä, monella kaverillakin 40 vuotta. Niinpä työpaikan porukasta on tullut vähän kuin toinen perhe.

–  Me kehitimme porukalla muun muassa maailman ensimmäisen palokeskuksen, jonka voi liittää pilvipalveluun ja sitä kautta operoida monia erilaisia toimintoja etänä, ympäristöystävällisesti. Se sai teollisen muotoilupalkinnon kovassa eurooppalaisessa sarjassa, Paakki kertoo.

Joviaali työyhteisö ottaa nuoret vastaan

Nuoremmat taloon tulijat ovat sopeutuneet sulavasti konkareiden joukkoon.

– Meidän vanhempien tehtävä on ajaa nuoret systeemiin sisään ja taata siten toiminnan jatkuvuus. Yhteisömme on hyvin joviaali ja on säilynyt perheyrityksen tapaisena lintukotona näihin päiviin saakka vielä silloinkin, kun liityttiin isoon kansainväliseen konklaaviin.

Entä mikä on miehen salaisuus siihen, että hän on jaksanut armeijaa lukuun ottamatta yli puoli vuosisataa aukotonta työelämää?

Työaikajoustoista apua jaksamiseen

Työkyvystä on hyvä pitää huolta läpi työuran. Työkyky ja motivaatio säilyvät, sairauspoissaolot vähenevät ja työkyvyttömyyseläkkeeltä vältytään, kun työ joustaa tekijänsä mukaan. Työaikajoustoja voi neuvotella tehtäväsisältöihin, työaikoihin tai työskentelypaikkoihin.

Ammattiliitto Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen kertoo tarkemmin.

– Erilaisia työaikajoustoja ovat opintovapaat, vuorotteluvapaat, perhevapaat, liukuva työaika, etätyö sekä työaikapankki. Se on työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestely, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Lisäksi tulevat osa-aikatyömallit, kuten lyhennetty työpäivä tai työviikko, jotka voi sopia jatkuvan käytännön sijasta myös määräaikaiseksi. Ne toki vaikuttavat palkkaan. Sairaustapauksissa sen sijaan osa-aikaista työtä tehdessä voi olla mahdollisuus saada osasairauspäivärahaa, jolloin tulot eivät putoa.

Luukkasen mukaan työaikajoustoista on apua niin yksityiselämän tilanteisiin kuin kaupunkiruuhkien taklaamiseen.

– Työaikajoustojen avulla voidaan helpottaa työn ja vapaa-ajan tai työn ja perheen yhteensovittamista. Työaikakuormitusta voidaan keventää esimerkiksi silloin, jos työntekijällä on pitkä työmatka. Silloin helpotusta tuovat etätyöt tai tavallista lyhyempi työpäivä tai -viikko. Etenkin ruuhkakeskuksissa työskenteleville liukuvasta työajasta saa paljon helpotusta, kun voi säädellä työhön tulo- ja lähtöaikaa. Näin voi välttää pahimmat ruuhka-ajat, jolloin matka-aika lyhenee ja toki ajaminen rauhallisempaan aikaan säästää myös ruuhkassa ajamisen stressiltä.

Luukkanen kertoo, että joillakin työpaikoilla on sovittu työajaksi se, jos työmatkalla voi esimerkiksi bussissa tai junassa voi tehdä työtä. Etenkin pitkämatkalaisille tämä on iso etu ja luottamuksen osoitus työnantajalta. Luukkanen pendelöi itsekin junalla Lahden ja Helsingin väliä.

– Työnantajien olisi hyvä oivaltaa, että tämän kaltaisilla joustoilla rekrytointialue kasvaa. Ja onhan esimerkiksi etätyön salliminen ja julkisten kulkuneuvojen suosiminen ekologinen teko. Kun yksityisautoilu vähenee, se tekee ympäristölle ja ilmastolle hyvä, Luukkanen kertoo.

Joustavuus on usein vastavuoroista. Kun työnantaja joustaa työntekijän toiveiden mukaan, on tämä myös valmis joustamaan puolestaan, kun työssä tulee poikkeustilanteita ja ruuhkia. Hyvinvoiva työntekijä on myös tehokkaampi ja tuottavampi kuin liiallisen työkuorman uuvuttama työntekijä.

– Jos haluaa hyödyntää työaikajoustoja, kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa oma työ- tai virkaehtosopimus, onko siellä kirjauksia, sitten selvittää mitä työaikajoustoja omalla työpaikalla on käytettävissä ja onko jotain sovittu paikallisesti. Oma luottamusmies voi olla tässä hyvänä apuna. VES- ja TES-sopimukset ovat alakohtaisia virka- ja työehtosopimuksia, jotka tunnetaan hyvin meillä ammattiliitoissa, Luukkanen vinkkaa.

 

Etene näin, jos haluat joustoa omaan työaikaasi

1.  Ensin on hyvä olla itse selvillä mahdollisuuksista ja mikä sopisi parhaiten.

2. Valmistele perustelut sille, miksi tarvetta joustolle on ja mitä etua siitä voisi syntyä.

3. Oma esimies on se, johon on ensimmäiseksi otettava yhteyttä päättävällä puolella.

4. Joskus on tarpeen lausunto työterveyshuollolta, joka voi tukea asiaa neuvottelussa.

5. Neuvotteluihin voi ottaa mukaan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun, jos haluaa.