Yli 2200 vastaajan tutkimuksessa selvisi, että 97 prosenttia vastaajista pitää työyhteisöä tärkeä osana työssä viihtymistä. 77 prosenttia haluaa nähdä työkavereita kasvotusten säännöllisesti. Hieman yllättäen, digitalisaatio ei ole parantanut yhteisöllisyyttä työpaikoilla.
- Vaikka organisaatioissa on reaaliaikaiset vuorovaikutuskanavat, työntekijät nimeävät juuri vuorovaikutuksen puutteen syyksi johtamisen ongelmiin ja yhteisöllisyyden puutteeseen, kertoo Lähtijöiden toimitusjohtaja Liisa Holma.
Taloudellinen mielenrauha vaikuttaa suoraan motivaatioon. Ihmisten lähtöhalut kasvavat yrityksen taloustilanteen heiketessä. 85 prosenttia niistä vastaajista, jotka kokivat työnantajansa taloudellisen tilanteen epävakaaksi, olivat pohtineet lähtemistä, kun koko vastaajajoukosta lähtöä on viimeisen vuoden aikana harkinnut 58 prosenttia.
- Tutkimuksessa nousee vahvasti esiin sekä yhteisöllisyys että johtaminen työhyvinvointiin ja tuottavuuteen vaikuttavina asioina. Pron jäsenet työnjohtajina ja lähiesihenkilöinä tarvitsevat sekä aikaa että tukea kunnolliseen esihenkilötyön tekemiseen. Yritysten johdon on toimittava tämän mahdollistajana, toteaa Pron puheenjohtaja Niko Simola.
Ero muiden Pohjoismaiden ja suomalaisten johtajien lähtöhalujen välillä on hätkähdyttävä. Kun suomalaisista johtajista yli 60% on pohtinut työpaikan vaihtamista viimeisen 12 kuukauden aikana, ruotsalaisista johtajista lähtöä on harkinnut 32%, tanskalaisista 27% ja norjalaisista 25%. "Suomalaisen excel-johtajan olisi hyvä havahtua siihen, että myös johtaja kaipaa ympärilleen työkavereita ja juuri ihmisiin panostamalla tehdään tulosta”, Holma painottaa.
Suomalaisten työhyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi työpaikalla vallitseva keskustelukulttuuri. Joka neljäs vastaaja mainitsee hyvän tiimihengen ja toimivan vuorovaikutuksen työssä onnistumisen keskeisiksi tekijöiksi. "Panostukset vuorovaikutukseen ja johtamisen kehittämiseen lisäävät hyvinvointia huomattavasti tehokkaammin kuin perinteiset edut, kuten liikuntasetelit", Holma kiteyttää.
Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n, Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron, YTN:n ja Työ2030-ohjelman sekä yritysten: Auntie, Sweco ja Tampereen Energia kanssa.
Lue koko tutkimus täältä. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta 10.9.
