Uuden lain mukanaan tuomat muutokset käytännön työelämään ovat pieniä. Lain soveltamisala säilyy laajana, eli jatkossakin valtaosa asiantuntijatyöstä sekä työ- että virkasuhteissa tehdään työaikalain piirissä. Muutoksiin kuuluvat jaksotyöajan laajeneminen uusille aloille, liukuivan työajan muutokset sekä kokonaistyöajan enimmäismäärän muuttuminen.

– Aika samoilla linjoilla jatketaan kuin ennenkin, toteaa Ammattiliitto Pron lakiasiain päällikkö Patrik Stenholm.

Työaika-autonomia vain hyvin harvoilla asiantuntijoilla

Työaikalain piirin ulkopuolella voivat jatkossakin poikkeuksellisesti olla lähinnä keskijohtoa ylemmässä johtoasemassa olevat sekä harvat, täysin itsenäisesti työskentelevät asiantuntijat, joilla on työaika-autonomia.  

Työaika-autonomian edellytys on, että palkansaaja voi täysin itsenäisesti päättää työaikansa sijoittelusta sekä päivittäisestä ja viikoittaisesta työajasta. Työntekijän työaikaa ei ennalta määritellä eikä hänen työajan käyttöään valvota mitenkään. Työntekijä voi siis itse päättää työajastaan. Työntekijälle ei ole määritelty säännöllistä työaikaa, jota hänen tulisi noudattaa.

Patrik Stenholmin mukaan Pron jäsenistö on jatkossakin työaikalain piirissä aivan muutamaa harvalukuista poikkeusta lukuun ottamatta.

Pron jäsenistö on jatkossakin työaikalain piirissä aivan muutamaa harvalukuista poikkeusta lukuun ottamatta.

– Prolaiset ovat asiantuntijoita, moni heistä työskentelee työnjohdollisissa töissä tai esimiehenä. Näitä töitä on mahdoton tehdä esimerkiksi ilman läsnäoloa työpaikalla tiettyinä aikoina.

Työaikapankista sovitaan paikallisesti

Yksi suurimmista muutoksista lakiin on kaikille työpaikoille mahdollisuus sopia työaikapankin käytöstä.

Työaikapankin käyttöönotosta ja ehdoista on uuden lain mukaan sovittava paikallisesti työpaikkakohtaisesti. Lähtökohtaisesti sopimassa on oltava luottamusmies tai -valtuutettu. Työaikapankkisopimus sovitaan työnantajan ja työntekijöiden kesken. Jos yrityksessä ei ole henkilöstön edustajia, sopimus voidaan tehdä koko henkilöstön kanssa. Sopimuksen voi tehdä myös yksittäisen henkilöstöryhmän kanssa.

Työaikapankin käyttöönotosta ja ehdoista on uuden lain mukaan sovittava paikallisesti työpaikkakohtaisesti. 

Yksittäinen työntekijä tulee osaksi työaikapankkisopimusta, kun henkilöstön edustaja tekee työaikapankkisopimuksen tai siitä sovitaan henkilöstön ja työnantajan välisellä sopimuksella. Laki kuitenkin edellyttää, että työntekijän on annettava suostumus siihen, että työaikapankkiin saadaan siirtää sopimuksella sovittuja eriä.

 Liukumatuntien saldorajat ovat uudessa laissa –20 ja + 60 tuntia, ja myös liukumatunteja voidaan siirtää työaikapankkiin, jos työntekijä niin haluaa. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.

Joustotyöaika tuo valinnanvapautta

Myös säädökset joustotyöajasta ovat uusia. Joustotyöajan käyttö perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Sen käytöstä voidaan sopia tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Joustotyöajasta voidaan käytännössä sopia sellaisista tehtävissä, jotka eivät pääasiassa ole sidottuja tiettyyn vuorokauden aikaan, viikonpäivään tai työntekopaikkaan. Kyseeseen voisi tulla muun muassa vaativa myyntityö tai vaikkapa jotkin itsenäisesti tehtävät palkanlaskennan tehtävät. Jos joustotyöstä sovitaan, on työnantajalla alentunut velvollisuus seurata työntekijän työaikaa.

Joustotyöajasta ei voi sopia tehtävissä, joissa työnantaja säännönmukaisesti määrää työnteon ajan ja paikan.

Joustotyöajasta ei voi sopia tehtävissä, joissa työnantaja säännönmukaisesti määrää työnteon ajan ja paikan. Työehtosopimuksissa on voitu sopia joustotyöaikaa vastaavasta työajasta. Työaikalaissa tarkoitetusta joustotyöajasta voidaan kuitenkin sopia työehtosopimuksen estämättä.