Pro Uutiset / Risto Paananen
Hallituksen ja työmarkkinoiden neuvottelijoilla on viime viikkoina pitänyt kiirettä. Juha Sipilän hallitus havittelee yhteiskuntasopimusta, mutta samanaikaisesti pitäisi neuvotella työllisyys- ja kasvusopimuksen (tyka) jatkosta. Sitä edistääkseen hallitus lupasi maanantaina lykätä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaavailemiaan leikkauksia.
Kaikesta tästä on syntynyt kuva, että joka tapauksessa palkansaajien etuja on lähivuosina tarkoitus leikata kovalla kädellä. Mitä on oikein tapahtumassa, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen?
– Työllisyys- ja kasvusopimuksessa on kyse enää sopimuksen jatkamisesta yhdellä vuodella. Ainoa sovittava asia tämän optiovuoden lisäksi on se, minkä verran ja missä muodossa palkkoja korotetaan vuonna 2016.
Nykyinen ostovoima turvattava
Tyka-sopimuksen tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn turvaaminen vaikeassa taloustilanteessa.
Vaikka palkankorotusten neuvotteluhaarukka on kapea, korotusten suuruus on Prolle tärkeä asia. EK:n tarjoama "äärimaltillinen palkkalinja" on Malisen mielestä kohtuuton vaatimus.
– Korotusten on oltava sellaisia, että palkansaajien ostovoima vähintään säilyy nykyisellään. Yksityiseen kulutukseen käytössä olevan rahan väheneminen leikkaisi kotimaista kysyntää ja vaikeuttaisi taloustilannetta entisestään.
Tes-kaaos kannattaa välttää
Yhteiskuntasopimuksella hallitus haluaisi puuttua muun muassa työaikaan. Jorma Malinen muistuttaa, että näistä asioista on suurimmaksi osaksi sovittu työehtosopimuksissa, joita on yli 300. Sopimusneuvottelut käydään useimmilla aloilla ensi vuonna.
– Edessä olisi melkoinen neuvottelu-urakka, joka lisäisi levottomuutta työmarkkinoilla. Ainoa keino välttää tämä on sopia yhteiskuntasopimuksessa työehtosopimusten ulkopuolella olevista asioista, Malinen katsoo.
Pro ei niele pakkoratkaisuja
Työllisyys- ja kasvusopimukselle ei vuoden 2016 jälkeen ole tiedossa jatkoa. Malinen ehdottaa, että laajaa yhteiskuntasopua lähdettäisiin kutomaan käynnistämällä ensi vuonna neuvottelut uudesta työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Työehtosopimusten sisällöstä sovittaisiin tuttuun tapaan työmarkkinaosapuolten kesken.
– Tämä toisi vakautta työmarkkinoille, Malinen arvioi.
Hänen mukaansa hallituksen ja työnantajien omaksuma sanelulinja vaikeuttaa Suomelle tärkeiden ratkaisujen syntymistä.
– Ay-liikkeen jäsenille tarjotaan väkipakolla heikennyksiä. Ja jos niistä kieltäydytään, hallitus rankaisee eläkeläisiä, lapsiperheitä ja työttömiä. Pro odottaa hallitukselta rakentavampia ja luottamusta lisääviä esityksiä.
Mikä sopimus?
Yhteiskuntasopimus on hallituksen tavoittelema sopimus Suomen talouden nousun ja työllisyyden tukemiseksi. Sopimuksen sisältö on avoin, mutta hallituksen ja elinkeinoelämän edustajien kaavailuissa ovat korostuneet erilaiset palkansaajien etujen leikkaukset, kuten työaikojen pidentäminen.
Työllisyys- ja kasvusopimus (tyka) on työmarkkinajärjestöjen välinen sopimus, joka solmittiin loppuvuodesta 2013. Se on vaikean taloudellisen ajan sopimus, jossa palkansaajat suostuivat maltillisiin palkankorotuksiin edistääkseen talouskasvua ja työllisyyttä.
Työehtosopimukset ovat työmarkkinajärjestöjen välisiä sopimuksia, joissa sovitaan työpaikoilla noudatettavista tärkeimmistä työehdoista.