Pro Uutiset
Vahvan tuen vientialojen vetämälle neuvottelumallille antaa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Vientivetoisen ”Suomen mallin” käyttöönotto on erityisen tärkeää, jotta tätä kautta saataisiin asetettua rajat myös välituotteita tuottavien sektoreiden palkkakehitykselle.
– Vientiteollisuuden pitää antaa asettaa ne puitteet, joilla kustannukset syntyvät, Liikanen sanoo.
Liikanen perustelee näkemystään hintavertailulla muihin maihin nähden. Keskeisien kilpailijamaiden vertailussa Suomi pärjää heikosti, sillä maamme välituotteiden hinnat ovat suhteessa korkeammat kuin muissa maissa. Suomen mallin kautta vähennettäisiin välituotesektorin rasitetta viennin kilpailukyvylle.
– Huomio pitää kiinnittää teollisuuden ostopalveluihin. Niiden hinta rasittaa teollisuuden kilpailukykyä vaikka sen oman kustannusrakenteen kehitys olisi muutoin hyvä, Liikanen toteaa.
– Jos muut alat menevät yli, se valuu myös viennin kustannuksiin.
Liikanen arvioi taloustilannetta puheessaan Ammattiliitto Pron edustajistossa viime perjantaina Kirkkonummella.
Kilpailukykysopimus loisi uutta näkymää
Liikasen näkemyksen mukaan juuri neuvoteltava kilpailukykysopimus loisi toteutuessaan yrityksille uutta näköalaa tulevaisuuteen. Näin ne uskaltaisivat käynnistää myös investointeja.
– Kilpailukykysopimuksen yleistä luottamusta lisäävä rooli on merkittävä. Se voi muuttaa näköalaa ja luoda uskoa, että rahaa voidaan sijoittaa järkevästi, Liikanen arvioi.
Liikanen piti hyvänä kilpailukykysopimuksen sopimuksen perusajatusta, missä kotimarkkinoiden ostovoimaa ei heikennetä palkan euromääräisellä alennuksella, mutta tehdään sisäinen devalvaatio pidentämällä vuosittaista työaikaa 24 tuntia.
Talousnäkymiä varjostaa erityisesti Venäjä
Maailmantalouden analyysissaan Liikanen toi esiin Kiinan kasvun monilla mittareilla suurimmaksi taloudeksi maailmassa. Maan kasvu on hidastunut, mutta samalla Kiina on onnistunut kohtuullisen hyvin tavoittelemassaan muutoksessa, jossa vientivetoisesta kasvusta ollaan siirtymässä tukevammin yksityiseen kulutusvoimaan perustuvaan kasvuun.
Yhdysvaltojen työllisyystilanne on parantunut merkittävästi, mutta uudet työpaikat ovat pääasiassa epävarmaa työtä ja tuottavuuskehitys on heikkoa. Yhdysvalloissa tarvittaisiin lisää investointeja tuottavuuden kasvattamiseen.
Venäjän taloutta puolestaan vaivaavat öljyn hinnan alhaisuus ja uudistuksien hitaus. Korkea öljyn hinta auttoi alussa Putinin hallintoa maan uudistamisessa ja talouden kasvattamisessa. Nyt maan pitäisi avautua ja purkaa ulkomaisia investointeja koskevaa sääntelyä, jotta maa voisi kasvaa myös alhaisen öljyn hinnan olosuhteissa.
Euroopan kasvu on alkanut parantua ja tämä auttaa myös Suomea. Inflaatio on hyvin alhainen ja se pitäisi saada nousemaan kahden prosentin tavoitetasolle, jotta yksityisen ja julkisen sektorin velanmaksu helpottuisi. Korkotaso on alhainen ja yrityslainojen myöntämisessä onkin pientä piristymistä Euroopan tasolla.