Henkinen ja fyysinen kiusaaminen sekä moninainen häirintä ovat työpaikalla sekä viheliäisiä vitsauksia että laitonta toimintaa. Ne eivät ole yksin kiusaajan ja kiusatun välinen asia, vaan vaativat aina esimiehen, luottamushenkilöiden ja henkilöstöosaston puuttumisen. Nollatoleranssi on ainoa vaihtoehto.

Pron tutkimusten mukaan liiton jäsenistä noin 15 prosenttia on kokenut häirintää  tai ahdistelua työpaikallaan ainakin jonkin verran. Toisten suosimista tai syrjimistä on kokenut jo miltei 40 prosenttia. Jos Pron jäsen on kiusaamisen kohteena, hän saa henkilökohtaiseen tilanteeseensa liiton apua työsuhdepäivystyksen neuvonnasta, työpaikkatason neuvotteluista, liittotason neuvotteluista tai mahdollisen oikeusprosessin kautta.

Nollatoleranssi on ainoa vaihtoehto.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2016 työolobarometrin ennakkotietojen mukaan 55 prosenttia suomalaisista työskenteli viime vuonna työpaikassa, jossa esiintyi työpaikkakiusaamista tai henkistä väkivaltaa joko organisaation sisällä tai asiakkaiden taholta.

Tässä muutama nyrkkisääntö, joilla kiusaaminen nujerretaan omassa organisaatiossa. 

1.Pelisäännöt. Työpaikalla on julkilausutut ja kaikkien hyväksymät pelisäännöt, joiden mukaan kaikki häirintä ja kiusaaminen on työpaikalla kielletty. Säännöissä kerrotaan, mikä on sallittua ja mikä ei. Sääntöjen rikkojia varten on selkeät rangaistukset huomautuksesta työsuhteen purkuun.

2. Vastuu. Työpaikalla on nimetyt henkilöt, joiden työkuvaan kuuluu häirinnän ja kiusaamisen ennaltaehkäisy, epäkohtiin puuttuminen ja asiasta tiedottaminen.

3. Valvonta. Työpaikalla selvitetään säännöllisesti, kokevatko työntekijät häirintää tai kiusaamista. Tulokset kerrotaan avoimesti kaikille. Jos häirintää on, kerrotaan, mihin toimiin ja millä aikataululla ryhdytään sekä miten onnistumista mitataan.

4.Sitoutuminen. Jokainen työntekijä on sitoutunut omakohtaisesti noudattamaan kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn tähtääviä pelisääntöjä. Yrityksen ylin johto korostaa omaa sitoutumistaan ja pelisääntöjen merkitystä säännöllisesti. 

5.Yhteistyö. Henkilöstön edustajat, esimiehet, työterveydenhuolto ja henkilöstöhallinto toimivat tiiviissä yhteistyössä kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyssä. He tiedottavat toimistaan koko henkilöstölle ja raportoivat asiasta yrityksen johtoryhmälle.

6. Hyvä mieli. Työnantaja asettaa työntekijöiden kanssa yhdessä tavoitteet, aikataulun ja toimenpiteet, miten häirintä poistetaan. Henkilöstö juhlii yhdessä, kun häirintä ja kiusaaminen on kukistettu.