Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2027. Kuluvalla vaalikaudella Petteri Orpon hallitus on heikentänyt työsuhdeturvaa ja tulonsiirtoja. Samalla yhä useampi työssäkäyvä on vaarassa pudota alle köyhyysrajan.
Leikkaukset ovat osuneet heikkoon suhdanteeseen, ja talouskasvu on jäänyt vaimeaksi. Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntyneet, eikä työttömien asemaa ole juuri helpotettu.
Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus saakin käsiinsä huomattavasti heikommin hoidetun Suomen kuin yksikään aikaisempi hallitus 2000-luvulla. Tilanne on niin heikko, että Suomessa tarvitaan jonkin sortin koko talouden uudelleenkäynnistämistä.
Mitkä toimet olisivat keskeisimpiä talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi?
Tärkeintä olisi, että hallitusohjelmaan rakennetaan jo hallitusohjelmaneuvotteluissa vahva kasvuohjelma, jonka toteuttaminen alkaa heti uuden hallituksen työn käynnistyessä.
Kasvuohjelman tulisi vastata ainakin seuraaviin ongelmiin:
1. Laaja työttömyys koskee Suomessa kohta jo 450 000 ihmistä.
Kun otetaan huomioon, että työllisiä on noin 2,5 miljoonaa, työttömien määrä on aivan valtava. Todella monet pystyvät kädet ovat vailla työtä, ja tämä on suomalaisen yhteiskunnan polttavin epäkohta. Uuden hallituksen on käännettävä kaikki kivet, jotta työttömien tilanteeseen saadaan helpotusta ja mahdollisimman moni pääsee työn syrjään kiinni.
2. Pelko tulevasta on lamauttanut yksityisen kulutuksen.
Suomalaisten säästäväisyys on kasvanut, sillä harva luottaa nykyisen hallituksen apuun ja inhimillisyyteen siinä tapauksessa, että talous kohtaisi jälleen uuden shokin. Luottamuksen palauttaminen parempaan tulevaisuuteen, yhteisvastuuseen ja hyvinvointivaltioon tulee olla hallitusohjelman läpileikkaava periaate.
3. Maailma ympärillämme on muuttunut, moni talousalue on alkanut panostaa aktiiviseen valtiovetoiseen elinkeinopolitiikkaan.
Suomen ja Euroopan on löydettävä poliittista päättäväisyyttä ja johtajuutta uuden kasvun luomiseksi sekä yksityisten investointien tukemiseksi sisämarkkinoillamme. Talous ei lähde käyntiin kauppavetoisella vaan investointivetoisella politiikalla. Tämä edellyttää myös valtioilta lisärahoitusta investointeihin, innovaatioihin, koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Ennen kaikkea tarvitaan rohkeutta katsoa eteenpäin ja hylätä vanhentuneet opinkappaleet leikkauspolitiikan autuaallisuudesta. Hallituspuolueiden poliitikot voisivat jo kevään kehysriihessä tehdä edes pienen vastaantulon sadoilletuhansille työttömille ennen vaaleja: palauttakaa suojaosa työttömyysturvaan, jotta pienten työkeikkojen vastaanottaminen olisi jälleen kannattavaa.
Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja.
