Pro Uutiset
Vuosilomalakia uudistetaan huhtikuussa. Vuosilomalakimuutoksen myötä työntekijälle tulee oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin siltä osin, kun työntekijän täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsema vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi.
– Työntekijä voi siten saada lisävapaapäiviä, jos hän ei ole ansainnut vuosilomaa vähintään neljää viikkoa lomanmääräytymisvuoden aikana ja syy siihen on sairauspoissaolo tai lääkinnällinen kuntoutus, kertoo Pron lakimies Pia Ahonen.
Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa eivätkä työssäolon veroisiksi katsottavaa aikaa, eikä niiden ajalta kerry uutta vuosilomaa. Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.
– Muutoksia sovelletaan 1. huhtikuuta 2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuteen, mutta ne voivat kuitenkin tulla sovellettaviksi lomakorvauksen laskennassa jo vuonna 2019, kertoo Ahonen.
Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosiloma.
Takana EU-tuomioistuimen linjaus
Lakimuutoksella on ollut tarkoitus sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön EU:n tuomioistuimen vuosilomasääntelyn tulkintaa koskevien linjausten mukaiset säännökset.
– Oikeuskäytännön perusteella on todettu, että voimassa olevat vuosilomalain säännökset eivät turvaa riittävällä tavalla työntekijän oikeutta palkalliseen vuosilomaan tilanteissa, joissa työntekijän sairaus- tai kuntoutuspoissaolot kestävät pidempään kuin mitä vuosilomalain mukaan katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi eli yli 75 työpäivää, kertoo Ahonen.
Etkö ole varma, miten soveltaa vastausta?
Jäsen, ota yhteyttä meihin maksutta
Etkö ole vielä jäsen?
Liity tästä ja saat asiantuntijoidemme kaikki palvelut heti käyttöösi