Työelämä voi syödä energiaa muulta elämältä ja muu elämä työltä. Jos molemmat osa-alueet ovat tasapainossa, puhutaan hyvästä work-life balancesta. Mutta miten work-life balance jaksaa Suomessa koronavuosien jälkeen?

Työterveyspsykologi Maria Lehto toteaa, että monille etätyöhön siirtyminen on parantanut työelämän ja muun elämän välistä tasapainoa. Työtä on helpompi tauottaa ja hoitaa omaan elämäntilanteeseen liittyviä asioita päivän aikana, kun työmatkat ovat jääneet pois ja työn tekeminen joustaa.

Toisaalta rajaa työn ja muun elämän välille on silloin myös vaikeampi vetää.

– Kun läppäri ja työpaperit ovat ruokapöydällä tai sohvan kulmalla ja työmatka ei ole irrottamassa ajatuksia työelämästä, on työstä irtaantuminen saattanut vaikeutua. Siihen pitää silloin ottaa tietoisesti aikaa.

Kun läppäri ja työpaperit ovat ruokapöydällä tai sohvan kulmalla ja työmatka ei ole irrottamassa ajatuksia työelämästä, on työstä irtaantuminen saattanut vaikeutua.

Tietokoneen sulkemisen jälkeen olisikin hyvä tehdä tietoisesti hetki jotakin muuta kuin töitä.

Etätyössä on myös kääntöpuolensa. Yhteisöllisyyden kokemus jää usein vajavaiseksi etätöitä tehdessä, ja se vaikuttaa monilla työssäjaksamiseen.

Lehto muistuttaa, että palautuminen myös työpäivän aikana olisi olennainen osa work-life balancea.

– Juttutuokiot kahvihuoneessa tai käytävällä voivat palauttaa myös työpäivän aikana. Silloin kaikki palautuminen ei jää vapaa-ajalle.

Hallinnan tunne parantaa tasapainoa

Työn ja muun elämän yhteensovittamisesta puhutaan paljon, mutta ei aina riittävän käytännönläheisesti. Liian usein keskustelussa katsotaan työhön käytettyjä tunteja ja pohditaan, syökö työ jo liikaakin voimia perheeltä ja vapaa-ajalta.

Pelkästään ajankäytön tuijottamisen sijaan kannattaisi katsoa kokonaisuutta. Lehdon mukaan yksi keskeinen asia on oma hallinnan tunne työelämässä.

Töissä voi olla paljonkin asioita kesken ja erilaisia projekteja meneillään, mutta jos itse kokee, että tilanne on hanskassa ja hallinnassa, ei täysi kalenteri ole ongelma.

– Töissä voi olla paljonkin asioita kesken ja erilaisia projekteja meneillään, mutta jos itse kokee, että tilanne on hanskassa ja hallinnassa, ei täysi kalenteri ole ongelma.

Tasapaino tärähtelee helpommin silloin, kun oma tunne on, että töihin ei pääse käsiksi tai työt eivät valmistu.

– Jos kokee olevansa jatkuvasti tiltissä työkoneella ja olo on levoton ja rauhaton, nämä merkit ovat huolestuttavia ja ne kannattaa ottaa tosissaan.

Tauot luovat tasapainoa

Jos hallinnan tunne katoaa, elimistö menee helposti ylivirittyneeseen tai alivirittyneeseen tilaan. Kumpikaan ei ole työtehon tai hyvinvoinnin kannalta tavoiteltava asia.

– Ylivireystilassa ajatus laukkaa, sydän saattaa hakata ja olo olla levoton ja rauhaton, mistään ei oikein saa kiinni. Alivirittyneessä tilassa taas asiat helposti unohtuvat ja tekeminen takkuaa.

Lehto muistuttaa, että kun merkkejä yli- tai alivirittyneestä tilasta on ilmassa, ollaan jo vähän myöhässä. Tauko olisi ollut hyvä pitää jo pari askelta aiemmin. Mutta viimeistään tässä kohdassa olisi hyvä pysähtyä.

Kun merkkejä yli- tai alivirittyneestä tilasta on ilmassa, ollaan jo vähän myöhässä. Tauko olisi ollut hyvä pitää jo pari askelta aiemmin.

Toimistolla siirtymiset esimerkiksi neuvotteluhuoneesta toiseen tai käynti kahviautomaatilla tauottavat työpäivää ilman erillistä asian muistamista. Kääntöpuolena on ylimääräisten keskeytysten määrä.

Kotona tehtävässä etätyössä voi keskittyminen olla helpompaa, mutta se saattaa kostautua työpäivän päätteeksi. Töistä voi olla vaikeampi päästä irti, uni ei tahdo ehkä tulla. Ja toki kotonakin piippaavat chatit, teamsit ja muut viestivälineet.

– Ero hyvän flown ja ylivirittyneen olotilan välillä voi hetkittäin olla hiuksenhieno.

Ylivirittyneisyys syö paitsi työtä, myös vapaa-aikaa ja arkea.

Jakautunut tasapaino

Lehdon mukaan onnistunut work-life balance on ilmiö, jota ei saisi päästää karkaamaan vain harvojen yksinoikeudeksi.

Work-life balance on myös Suomessa polarisoitunut. Osa työssäkäyvistä kokee pystyvänsä ohjaamaan työn ja muun elämän välistä tasapainoa paremmin kuin ennen ja löytää keinoja töistä irrottautumiseen.

– Näen, että koronan myötä work-life balance on myös Suomessa polarisoitunut. Osa työssäkäyvistä kokee pystyvänsä ohjaamaan työn ja muun elämän välistä tasapainoa paremmin kuin ennen ja löytää keinoja töistä irrottautumiseen. Osa työikäisistä kokee haasteita oman jaksamisensa kanssa ja yksinäisyys on korostunut korona-ajan myötä.

Mielen hyvinvoinnin merkitys on huomattu

Ilahduttavaa on, että suomalaisessa työelämässä asioista puhutaan ja johtamisessa ja esihenkilötyössä keskitytään ihmisten johtamiseen ja mielen hyvinvoinnin merkitykseen.

– On opittu näkemään, että pitämällä ihmisistä hyvää huolta saadaan myös parempia työtuloksia aikaan, Lehto toteaa.

Jos haluaa hoitaa työn ja muun elämän välistä tasapainoa kuntoon, ensimmäinen askel on pysähtyminen.

Jos haluaa hoitaa työn ja muun elämän välistä tasapainoa kuntoon, ensimmäinen askel on pysähtyminen.

– Pysähtyminen ja sen perkaaminen, mitkä asiat kuormittavat ja mitä niille voisi tehdä, ei ole aina helppoa. Mutta ennen kuin pysähtyy, on todella vaikea muuttaa mitään. Lisäksi suosittelisin lämpimästi hyödyntämään työterveyshuoltoa matalalla kynnyksellä! Joskus kuormittuneeseen oloon riittää, että juttelee ulkopuolisen kanssa. Tilanne voi silloin jäsentyä uudelleen itsellekin, Maria Lehto toteaa.